Sulkavalla on päätetty laskea ensi vuoden kuntaveroa 0,5 prosenttiyksiköllä.

Kuntaveron korottajia on tänä vuonna 39, veroa laskee 4 kuntaa, ennallaan vero pysyy 266 kunnassa. Luvut selviävät Kuntaliiton keskiviikkona julkaisemista tilastoista.

Veron korottajia on vähemmän kuin edellisellä kerralla, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa.

Korottajien määrä on ennätyspieni myös sikäli, että kertaakaan ennen 2000-luvulla korottajien määrä ei ole mennyt alle 40 kunnan.

 

Yksi laskijoista on Sulkava, joka laskee veroa 0,50 prosenttiyksikköä 21,5:stä 21 prosenttiin.

– Meillä on ollut vuosia ylijäämäinen talous, ja verojen kevennyksestä keskusteltiin jo viime vuonna, kertoo kunnanjohtaja Juho Järvenpää.

Hän kiistää, että veronalennuksen syynä olisi ollut valtiolta tullut koronatuki.

– Olemme tasapainottaneet kuntataloutta vuodesta 2016 lähtien. Nyt halusimme tehdä kädenojennuksen kuntalaisille, sillä se tuntui tässä tilanteessa loogiselta.

Edes valtuustossa asiasta ei kiistelty. Järvenpää olikin todennut valtuustokokouksessa, että jos asia jotakuta epäilyttää, korotus on mahdollista tehdä heti seuraavana vuonna.

 

Kuntavero keskimäärin 20,02 %

Korottajista 28 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä. 202 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Keskimääräinen kunnallisvero nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin (20,02 %). Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,06 prosenttiyksikköä vuodesta 2020.

Valtaosa korottajista on pieniä kuntia, vaikka mukana on myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Korottajakunnissa asuu yhteensä noin 700 000 kuntalaista.

 

Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo laskijoita

Veroprosentti laskee noin 21 000 kuntalaisella, kun Kitee (-0,25 %), Outokumpu (-0,25 %), Sulkava (-0,59 %) ja Taivassalo (-0,25%) ovat päättäneet laskea veroprosenttiaan vuodelle 2021. Veroprosenttia laskettiin varsin maltillisesti.

– Valtion koronatuet ovat padonneet merkittävästi painetta epidemiasta aiheutuviin kuntaverojen korotuksiin, aivan kuten tukien tarkoitus olikin, kommentoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tilannetta liiton tiedotteessa.

Matala korottajien lukumäärä kertoo Kuntaliiton mukaan myös siitä, että verojen korottaminen on kunnille viimeinen keino rahoituksen riittävyyden turvaamisessa.

Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Lapin maakunnassa ei yksikään kunta korota veroaan.

Isoimmat korotukset puolestaan ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla. Brändö, Evijärvi, Finström ja Ylivieska korottavat veroa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on edelleen Halsualla (23,50) ja alhaisin Kauniaisissa (17).

Kuluvalle vuodelle verotusta korotti 53 kuntaa, laski 7 kuntaa.

 

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia

Yhteensä 29 kunnassa kiinteistövero nousee. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 24 kuntaa ja laskee 3 kuntaa. Vakituisen ja muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Korotukset tuovat kuntien kassaan noin 41 miljoonaa euroa.

 

Ylijäämä soten ulkoistuksen ansiota

Mikä on ollut Sulkavan ylijäämäisen talouden taustalla?

Kunnanjohtajan mukaan iso selittäjä on sote-palveluiden ulkoistus. Kunta kilpailutti ne 2016 ja ulkoisti heti seuraavana vuonna.

– Kustannusten hallittavuuden turvaamiseksi täytyi tehdä rakenteellisia muutoksia. Juustohöylä ei toiminut, ja meidän ratkaisu oli kokonaisulkoistus.

Entä miten tästä eteenpäin? Onko teillä isoja investointeja tiedossa?

– Meillä on maanantaina kunnanhallituksessa esitykseni investointisuunnitelmaksi. Ehdotan ensi vuodelle liikuntahallin peruskorjauksen suunnittelua. Jos suunnittelu ja kilpailutus etenevät, peruskorjaus voisi alkaa jo ensi vuonna. Se on meidän isoin juttu.

Maksuttomasta varhaiskasvatuksesta kunta päätti jo viime vuonna.

Järvenpää huomauttaa, että Sulkavalla on pyritty välttämään velkaantumista, sen sijaan halutaan investoida maltilla.

– Emme ajattele, että vanha pitää aina purkaa ja tehdä tilalle uutta. Pidämme peruskorjauksia varteenotettavina vaihtoehtoina.

– Ehkä meitä auttaa maaseutukuntana maalaisjärki. Emme tee asioista liian teoreettisia. Yleensä auttaa, kun tehdään vain sitä, mihin rahat riittävät.

Päivitetty 19.11. kello 9.28 lisäämällä 2000-luvun vertailu ja Timo Reinan kommentti.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*