Entiseen palvelutaloon majoitustoimintaa tai vanhasta terveyskeskuksesta kokoontumispaikka kuntalaisille? – Tuore raportti näkee sote-tilojen uusiokäytössä paljon potentiaalia
Kuntien omistuksessa on tällä hetkellä arviolta yli neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-uudistuksen myötä runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja on jäämässä tyhjilleen tai vajaalle käytölle. Peruskunnoltaan ja sijainniltaan hyvien sote-rakennusten uusiokäyttöön liittyy kunnille suuri potentiaali, arvioidaan Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) tuoreessa raportissa.
Kunnat ovat vuokranneet tilojaan hyvinvointialueille sote-uudistuksen kolme vuotta kestäväksi siirtymäajaksi eli vuoden loppuun 2025 saakka. Osa kuntien hyvinvointialueille vuokraamista kiinteistöistä tulee jäämään vaille käyttöä, kun palveluverkko muotoutuu ja esimerkiksi terveyskeskusten määrää karsitaan.
Monissa kunnissa ollaan huolissaan sote-kiinteistöjen kohtalosta. Suuri osa rakennuksista on korjauksen tarpeessa ja erityisesti pienissä kunnissa rakennusten vuokratulojen menettäminen voi olla paha isku talouteen.
Sote-tilojen uusiokäyttö avaa kuitenkin mahdollisuuksia esimerkiksi yritystoimintaan, kansalais- ja kulttuuritoiminnan omaehtoiseen edistämiseen sekä ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen järjestämiseen, Kaks:in raportissa sanotaan. Myös kestävän kehityksen kannalta tilojen säilyttäminen olisi usein järkevämpää kuin purkaminen.
Kuntaliitto ja Senaatti-kiinteistöt ovat selvittäneet sote-kiinteistöjen tilannetta aiemmin tänä vuonna. Suuntaa antavassa kyselyssä selvisi, että sote- ja pelastustoimen tiloja jää tyhjiksi lähes 800 ja vuokratuloja menetetään yli 220 miljoonaa euroa vuodessa. Kyselyyn vastasi 74 kuntaa.
– Näiden tilojen mahdollista uusiokäyttöä tai vaihtoehtoisia ratkaisuja kannattaa suunnitella jo etukäteen. Kunnat voivat toimillaan ohjata tulevaa kehitystä haluamaansa suuntaan, sanoo raportin kirjoittanut Aalto-yliopiston tutkija Ira Verma.
”Rakennuksilla on muitakin arvoja kuin pelkästään taloudellisia”
Kaikille käytöstä poistuville sote-rakennuksille ei ole ymmärrettävästi mahdollista löytää uutta käyttötarkoitusta. Lisäksi Verma huomauttaa, että raportti on tehty arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun näkökulmasta, ei kuntatalouden.
– Emme ole talouden asiantuntijoita, vaikka korjaus- ja käyttökustannukset ovatkin yksi keskeisistä tekijöistä. Rakennuksilla on kuitenkin muitakin arvoja kuin pelkästään taloudellisia.
Kuntien taloudelliset reunaehdot määrittelevät luonnollisesti sitä, kuinka laajasti rakennuksia voidaan muokata ja korjata uusiin käyttötarkoituksiin. Myös kuntien toisistaan poikkeavat väestöennusteet vaikuttavat siihen, onko tiloihin järkeä luoda uutta toimintaa.
– Kunnat tarvitsevat kuitenkin palveluiden, asukkaiden ja yritysten käyttöön tiloja. Tilaresursseja kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja suunnitella miten toimintoja voidaan järjestää tehokkaasti sekä asukkaiden yhteisöllisyyttä tukea. Tässä vajaakäytöllä olevat tilat ovat suuri potentiaali, Verma sanoo.
Rahanpuutteen lisäksi kuntakentällä on oltu epäileväisiä siitä, kuinka hyvin sote-kiinteistöjä voi muuntaa uusiin tarkoituksiin.
– Sote-kiinteistöjä ei ole suunniteltu muuntojoustaviksi, ei niistä ole asunnoiksi, arvioi Kuntaliiton Tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen haastattelussamme aiemmin syksyllä.
Kaks:in raporttiin onkin laadittu mukaan lista kriteereistä, joiden avulla vanhojen tilojen uudistusmahdollisuuksia voi arvioida. Huomioon on otettava esimerkiksi rakennusten sijainti, kunto ja huoneiden koko.
Idea kiinnostaa Ruokolahdella
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella toteutetussa hankkeessa alan opiskelijat saivat olla mukana suunnittelemassa uusia mahdollisia käyttötarkoituksia vanhoille sote-tiloille.
– Haimme hankkeeseen mukaan kuntia, mutta vain muutama lähti aktiivisesti ehdottamaan kohteitaan meille. Osaksi tämä johtuu siitä syystä, että tilat ovat tällä hetkellä hyvinvointialueiden käytössä. Joidenkin kuntien kanssa kävimme tiiviimpää vuoropuhelua. Nämä kunnat kokivat keskustelun tästä aiheesta tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Sote-uudistuksessa ollaan siirtymävaiheessa, mutta nämä asiat tulevat olemaan esillä seuraavien vuosien aikana, Verma kertoo.
Raportissa käsitellään kolmea esimerkkitapausta, joissa vanhoihin sote-kiinteistöihin on ideoitu monenlaisia käyttömahdollisuuksia kuten asumista, liiketiloja, harrastusmahdollisuuksia ja toimistotiloja. Tilojen käyttöastetta voisi tehostaa käyttämällä samoja tiloja useaan eri tarkoitukseen joko samanaikaisesti tai eri vuorokaudenaikoina. Samaa rakennusta hyödyntävät toimijat voivat olla yksityisiä tai julkisia palveluntuottajia, järjestöjä tai asukkaita.
Tällaiselle hybridikäytölle voi olla tarvetta erityisesti pienillä paikkakunnilla. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Ruokolahdella on tunnistettu monenlaisia tarpeita: majoitustoimintaa ei tällä hetkellä ole yksityisiä mökkejä lukuun ottamatta, ikäihmiset kaipaavat asuntoja lähempää kunnan keskustaa ja kunta haluaa itselleen toimistotiloja. Ruokolahti on suosittua pyöräilymaastoa, joten toiveita on myös pyöräilijöille suunnatuille palveluille. Joitakin näistä ideoista voitaisiin toteuttaa kunnan vanhan hyvinvointiaseman tiloihin.
Ruokolahden kunnanjohtaja Juha-Pekka Bergman kertoo, että hyvinvointiasemalle ollaankin kunnassa suunnittelemassa uutta käyttöä ja monet edellä mainituista ideoista ovat suunnittelussa mukana. Myös aikataulua mietitään.
Toisena esimerkkinä raportissa on käytetty Harjavallan vanhan psykiatrisen sairaalan tiloja. Kaupungissa on pulaa vuokra-asunnoista, joten voisiko sairaalan tiloihin remontoida asuntoja tai vuokrattavia tiloja alueen yritysten tarpeisiin? Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela kertoo kaupungin olleen mukana hankkeissa, joissa pohditaan vanhojen tilojen uusiokäyttöä.
– Sairaala ei kuitenkaan ole tähän sinänsä hyvä esimerkki, sillä sen käytöstä ei päätetä kunnassa. Se on siirtynyt sairaanhoitopiiriltä hyvinvointialueen käyttöön. Hyvinvointialue on päättänyt keskittää sinne palveluita, Kuusela sanoo.
Raportin kolmas esimerkki tulee Porvoosta, missä vanha sote-kiinteistö on jo saanut uuden elämän. Porvoon Johannisbergin alueella sijaitsee vuonna 2018 käytöstä poistettu palvelutalo, joka on tilapäisesti vuokrattu yksityiselle majoituspalveluyritykselle. Rakennuksen tilat ovat esteettömiä, mikä on yrityksessä koettu valttina majoitustoiminnalle. Raportissa ehdotetaan, että tiloihin voisi tulevaisuudessa tulla vaikkapa kirjasto, posti tai kulttuuripalveluita.
