”Kunnan kannalta hirvittävä tilanne” – sote-kiinteistöjen karu kohtalo alkaa paljastua
Jyväskylä myy sote-kiinteistöjään. Kuvassa Palokan terveysasema.
Kolmasosa kuntien omistamista, hyvinvointialueiden vuokraamista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen. Tilanne selviää Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen toteuttamasta kyselystä. Mikäli tyhjistä kiinteistöistä ei päästä eroon, monen kunnan taloustilanne käy yhä tukalammaksi.
Tilanne huolestuttaa lukuisissa, etenin pienissä, kunnissa. Lisää huolta tulee siitä, että kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita.
Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen kertoo, että Pohjois-Savossa hyvinvointialueen viesti on selvä: tehostamistarve on iso, ja kiinteistöjä on liikaa. Hyvinvointialueella on kaikkiaan 300 kiinteistövuokrasopimusta.
Rautalammilla huoli on suuri, sillä se sijaitsee hyvinvointialueensa reunamilla. Sen terveyskeskuksen tiloista osa on vuokrattu yksityiselle hoivakodille.
– Meidän pitää alkaa nopeasti haarukoida, mistä saisimme lisää ulkopuolisia vuokralaisia. Mikäli hyvinvointialueen palvelut lakkaavat, pitää selvittää, jos saisimme tilalle esimerkiksi yksityisiä lääkäreitä järjestämään hyvinvointiaseman tyyppistä toimintaa.
Sepponen huomauttaa, että kunnan kannalta on hirvittävä tilanne, jos kiinteistön vuokratuotot lakkaisivat, sillä ne ovat kunnalle hyvin merkittävät – tulolähteenä puhutaan kymmenistä prosenteista.
Tilannetta pahentaa kiinteistön kunto. Sen viemärit ja käyttövesiputket joudutaan piakkoin remontoimaan.
Rautalammilla on ennakoitu, että mikäli terveyskeskuksen toiminta kunnassa lakkautetaan, kuntalaiset todennäköisimmin ohjattaisiin saamaan palvelut naapurikunnasta Suonenjoelta. Tosin sielläkään terveyskeskus ei ole hyvässä kunnossa. Naapurikunnat ovatkin pohdiskelleet, että remonttia voitaisiin kenties tehdä yhdessä.
Sepponen sai kuitenkin loppuviikosta tietää, että mikäli rakentamisen investointi ei ole vielä alkanut, sitä ei voida aloittaa. Investoinneista tehdään alueella ensin uusi tarkastelu.
– Olemme todella suurien haasteiden edessä, Sepponen kertoo.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuusto oli koolla maanantaina ja totesi, kuinka ”talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä ja vaikuttavia koko palvelujärjestelmää koskevia toiminallisia uudistuksia”.
Hyvinvointialueen päivitetty arvio kuluvalle vuodelle on 91,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Missä palvelut jatkossa?
Ikaalisen hallintojohtajalla Jenni Alpilla ei ole kertoa parempia uutisia. Kunnan sote-keskus on jäämässä tyhjilleen jo ensi kesään mennessä.
– Tieto tästä tuli varsin nopeasti. Emme kuitenkaan ole saaneet tietoa siitä, missä kuntalaisten palvelut jatkossa järjestetään. Selkeää suunnitelmaa ei ole kerrottu.
Ikaalisten sosiaali- ja terveysasemalla toimii nykyisellään muun muassa lääkärin ja hoitajan vastaanotto, kiirevastaanotto sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kiinteistössä on myös vuodeosasto.
– Meille oli luvattu, että mitään ei lopeteta ennen kuin korvaavat palvelut on testattu. Uusi päätös onkin hämmästyttänyt.
Myös Ikaalisissa vuokratuotot ovat kuntataloudelle merkittävät. Kunta on vastikään remontoinut tilat moderneiksi, sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistäviksi. Tarkoitus on ollut, että ainakin tilojen puolesta palvelut saadaan toimimaan saumattomasti.
Kunnassa on myös tehostetun palveluasumisen kiinteistö, jonka tulevasta kohtalosta ei toistaiseksi ole tietoa.
Alppi kertoo ymmärtävänsä, että toimialalla on tehtävä uudistuksia. Nykyinen toteutustapa kuitenkin ihmetyttää.
– Kunnat asetetaan eriarvoiseen asemaan. Osa saa kiinteistöjen ylläpitoon rahoitusta, osalle ylläpitokustannukset jäävät itselleen maksettavaksi.
Hän pohtii, kuinkahan tilanne otetaan huomioon, kun kuntien rahoitusjärjestelmää ollaan uusimassa.
780 kiinteistöä tyhjilleen
Kunnat arvioivat, että noin 780 sote- ja pelastustoimen tilaa jää tyhjiksi, ja vuokratuloja menetetään noin 226 miljoonaa euroa vuodessa. Osa kunnista suunnittelee myös myyvänsä sote-kohteitaan pari kolmen vuoden aikana.
Tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta sanoo, että Rautalammin ja Ikaalisten tilanne ei ole poikkeuksellinen. Esimerkistä käy Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelma, jonka mukaan nykyisestä 27 terveysasemasta olisi vuonna 2030 jäljellä enää 6.
– Palvelut lähtevät pois pienistä kunnista. On ikävää, että samalla kun terveyspalvelut lähtevät, lähtevät myös tukitoiminnot, kuten siivous ja kiinteistönhuolto. Kerrannaisvaikutukset kuntatalouteen ovat isot.
Kuntien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden hallintaan kuluvan vuoden alussa. Hyvinvointialue ja kunta tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2025 asti.
Hyvinvointialueille siirtyi myös kuntien aiemmin tekemiä vuokrasopimuksia.
Simpaselle on välittynyt näkemys, että vuokrasopimuksista on ollut isoja näkemyseroja eivätkä kunnat ja hyvinvointialueet ole välttämättä pystyneet avoimesti keskustelemaan tilanteesta.
Tilanteet eivät ole helppoja, kun kunnat haluavat hyödyntää kiinteistökantaansa mahdollisimman hyvin, mutta hyvinvointialueet ovat optimoimassa palveluverkkoaan.
Simpanen toivoo, ettei tilanne menisi väärille jengoille ja syntyisi vastakkainasettelua, sillä se ei tilannetta auttaisi.
Mitä tilalle?
Simpanen huomauttaa, että karjatilojen lakkautuksissa vanhoja meijereitä on ollut mahdollista muuttaa artesaanijäätelötehtaiksi tai olutpanimoiksi, mutta mitä alkaa tehdä vanhassa terveyskeskuksessa tai vuodeosastolla?
Vaikea tilanne koskettaa erityisesti pieniä muuttotappiokuntia. Isoimmat kaupungit voivat vaikka purkaa kiinteistöt ja rakennuttaa tilalle uusia asuntoja.
– Sote-kiinteistöjä ei ole suunniteltu muuntojoustaviksi, ei niistä ole asunnoiksi. Mieleeni tulee lähinnä, että ehkä vanhaan vuodeosastoon voisi saada bed and breakfast -toimintaa, jolloin yksittäisissä huoneissa voitaisiin majoittaa matkailijoita.
– Minuun saa ottaa yhteyttä, jos joku keksii hyviä ideoita.
Kolmenlaisia sote-kiinteistöjä
Kuntalehti summasi vuodenvaihteessa, että sote-kiinteistöjä on kolmenlaisia: On kuntien sote-kiinteistöjä, jotka alue vuokraa kunnilta omaan käyttöönsä. Vuokrakausi on aluksi kolme vuotta, minkä jälkeen alueella on vielä vuoden optio. Kolmen vuoden jälkeen alue päättää, jatkaako se vuokrasopimusta.
Toisessa ryhmässä ovat sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt, jotka siirtyvät suoraan hyvinvointialueiden omistukseen.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat kiinteistöt, joissa sote-palveluja on järjestetty vuokratiloissa. Näiden vuokrasopimukset siirtyvät alueille. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne kiinteistöt, jotka kunnat ovat myyneet yksityisille.
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kommentoi samassa yhteydessä, että hyvinvointialueilla pitää olla työrauha, kun ne käyvät kuntien kanssa neuvottelua tiloista.
74 kuntaa vastasi
Suomen Kuntaliitto ry ja Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö selvittivät valtiovarainministeriön pyynnöstä kyselyllä kuntien hyvinvointialueille vuokraamien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tilojen tilannekuvaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Vastauksia saatiin yhteensä 74 eri kunnasta, jotka sijaitsevat eri puolella Manner-Suomea. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Kuntaliitto ja FCG käynnistävät projektin, jonka tavoitteena on tarjota kunnille asiantuntija- ja vertaistukea ratkaista tyhjilleen jäävien kiinteistöjen tilanne.
Juttuhan oli kohtuullisen neutraalisti kirjoitettu, kiitos laadukkaasta työstä! Olin aivan vakuuttunut, että tarina lähtee sille tyypilliselle elinvoima-jengalle: vaikka sieltä pikkupitäjistä asiaa on varmasti vaikea sulattaa, niin ei meidän kansallista sote-rahoitusta ole tarkoitettu elinvoiman ylläpitäjäksi kunnille. Hyvinvointialueen tehtävä on nyt kulupaineissaan rationalisoida palveluverkkonsa ja vuokralla on iso määrä tiloja jotka eivät ole ”liiketaloudellisesti järkeviä” pidettäviä. Nyt aktiivisuutta vaan sinne kuntiin ja mietitte mitä niille seuraavaksi.
Lähipalvelut ovat kuntalaisille erittäin tärkeitä. On myös kuntien vastuulla, että ne säilyvät joten kuntien kanta on hyvin ymmärrettävä, asukkaita tulee puolustaa. Tavoite on hyvä ja oikea, mutta kun sanotaan että (toisessa kappaleessa): ”Kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita”. Jos tilat ei vastaa kummankaan tarpeita ja jos ne vielä ovat huonokuntoisia, kannattaa kiinteistöt 1. ensisijaisesti myydä josko niille käyttöä olisi, tai 2. purkaa (vaikka tällöin taseeseen aktivoituisikin suurehkoja menoja)
Vaikka Suomessa onkin pitkät välimatkat, niin vaativa erikoissairaanhoito pitäisi keskittää yliopistollisiin keskussairaaloihin, jolloin vältytään kalliilta hukkainvestoinneilta jokaiseen maakuntakeskukseen ja investointien tehottomalta käytöltä osaajien ja tarpeen puuttuessa. Silloin rahat riittäisivät myös lähipalveluihin koko Suomessa.
HVA-lain laatimisen yhteydessä yksi ministeri arvioi, että ainoa terveydenhuollon ongelma eli terveyskeskusten toiminnan riittämättömyys hoituisi 500 miljoonalla eurolla, toisen mielestä olisi tarvittu 1000 miljoonaa. Sen jälkeen niihin onkin satsattu satoja miljoonia ja HVA:eet tarvitsevat viimeistään ensi vuodeksi 1,2 miljardia lisää. Lopputuloksena on kuitenkin terveyskeskusten lukumäärän raju supistaminen. Järjetöntä touhua!
Lisäksi useat ent sairaanhoitopiirit alkoivat uudistaa ja laajentaa keskussairaaloitaan, kalliita ja turhia neliöitä kiireellä pystyyn. Budjetit ylittyivät moneen kertaan näissä uudistuksissa. Ei minkäänlaista tulevaisuuden ennakointia, varsinkin kun tekoäly tekee tuloaan ryminällä ja muut etäyhteydet alkaa toimia täydellä teholla niin tilojen tarve vähenee eittämättä.