Valinnanvapausmallin tie kansanedustajien pöydille on yhä mutkikkaampi. (Kuva: Kari Lånsjö)

Julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan soten valinnanvapaudesta neuvotelleet keskeisen ministerit ovat eri mieltä siitä, mitä asiakasseteleistä on sovittu. Erimielisyyden varsinainen sisältö on kuitenkin jäänyt epäselväksi. Oletettavasti se kuitenkin liittyy siihen, mitä kaikkea palvelusetelin piiriin tulee.

Tiedossa ei ole, vaikuttiko tämä mahdollinen erimielisyys perustuslakikysymysten ohella siihen, että hallituksen esityksen julkistus siirrettiin ensi viikkoon. Erimielisyyksistä on kertonut muun muassa Yleisradio.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., julkisti hallituksen neuvottelutuloksen Alueuudistus-sivuston blogissa. Kokoomuksen pääneuvottelija, sisäministeri Paula Risikko on eri yhteyksissä todennut, että asiakkaalla on subjektiivinen oikeus asiakasseteliin tietyin edellytyksin.

Jotenkin mahdollinen erimielisyys ilmeisesti liittyy ilmaukseen ”subjektiivinen oikeus”. Lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon niin että siihen ei tarvita kenenkään ulkopuolisen hyväksyntää. Mutta miten ilmaus sopii asiakasseteliin?

– Valinnanvapauskeskustelussa voi tulla sellainen kuva, että asiakas voi vain ilmoittaa haluavansa asiakassetelin. Tosiasiassa oikeus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arvioon siitä, mitä palveluja asiakas tarvitsee, sanoo Saarikko Ylelle.

Mutta eihän Risikkokaan toki tarkoita, että kansalaisella olisi subjektiivinen oikeus esimerkiksi lonkkaleikkaukseen oikeuttavaan asiakasseteliin, ellei ammattilainen ole ensin todennut operaation tarvetta.

– Ilman muuta palvelujen tarve on ensin asiantuntijan toimesta todettava ja samoin asiakassetelien kriteerien täyttyminen, vastaa Risikko Kuntalehdelle sähköpostitse.

Asiakasseteli annettava tietyin ehdoin

Saarikko kirjoitti blogissa oman tulkintansa hallituksen sopimuksesta sanasta sanaan näin:

”Maakunnan on jatkossa tarjottava asukkailleen asiakasseteli tarkkaan rajatussa palveluiden kokonaisuudessa. (…) Maakunta saa lisäksi laissa listattujen palveluiden ohella tarjota halutessaan lisää asiakasseteleitä eri palveluihin ja vastaavasti kieltäytyä niiden myöntämisestä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen vedoten.”

Siis Saarikon mukaan on erikseen listattavia palveluja, joissa maakunnan on annettava asiakkaalle asiakasseteli riippumatta siitä, pystyisikö maakunta itse tarjoamaan palveluja. Lisäksi asiakasseteleitä voidaan antaa muihin tarkoituksiin.

Subjektiivinen oikeus

Kokoomuksen neuvottelija Risikko kertoi Verkkouutisten haastattelussa, että asiakassetelistä tehdään subjektiivinen oikeus, eli tiettyjen kriteerien puitteissa sitä on tarjottava.

– Kyllä silloin selkeästi sovittiin, että maakunnan on tarjottava asiakasseteliä tiettyyn tarkoitukseen ja tietyillä ehdoilla. Asiakasseteli on subjektiivinen oikeus, Risikko sanoi myöhemmin Ylen haastattelussa.

Voisi kuvitella, että Risikon Verkkouutisissa mainitsemat ”tietyt kriteerit” ja Ylelle sanomat ”tiettyyn tarkoitukseen ja tietyillä ehdoilla” tarkoittavat ainakin suunnilleen samaa kuin Saarikon tieto, että joihinkin palveluihin seteli on annettava, ja joissakin tapauksissa maakunnalla on harkintavalta.

Jos näin on, erimielisyys oletettavasti koskee listaa palveluista, joihon asiakasseteli joka tapauksessa on annettava.

Kelan malli voi tulla vastaan

Mutta voihan olla, että syntyy tilanne, jossa yksityisen sote-keskuksen lääkäri toteaa jonkin, maakunnan toimialaan kuuluvan, toimenpiteen tarpeen, mutta sitten maakunnan setelivastaava harkitseekin toisin. Asetelma olisi monille erittäin kipeän tuttu nykyjärjestelmästä, jossa Kelan lääkäri voi kävellä potilasta hoitavien lääkärien yli potilasta tapaamatta.

 

Edit: Jutun ensimäistä kappaletta on muokattu klo 17.45.

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Ilmoitus