Espoo kokosi itselleen tarinan
Kun Jukka Mäkelä tuli kaupunginjohtajaksi runsaat kaksi vuotta sitten, Espoossa oli jälleen hyvä aika tehdä uusi strategia.
– Tuntui, että Espoon haasteet ovat suuremmat kuin koskaan. Sitä samaa tuntuvat sanovan muutkin kaupunginjohtajat, Mäkelä toteaa.
Strategiatyöhön pyrittiin lähtemään uudelta pohjalta. Kun tunnukseksi oli valittu Espoo-tarina, siihen tarvittiin Mäkelän mielestä kaikki espoolaiset mukaan.
– Jos tarinaa olisi lähdetty tekemään vain henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa, tulos olisi ollut puutteellinen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Espoo-tarinan pohjaksi saatiin 15 000 kommenttia. Materiaali tuli arviolta 5 000:lta eri henkilöltä. Heistä noin kolmasosa oli kaupungin omaa henkilökuntaa. Mäkelä korostaa, että oli tärkeää saada asukkailta paljon palautetta – sieltä voi lukea palvelutarpeita.
Espoo-tarinan työstäminen aloitettiin jo vanhan valtuuston kanssa. Espoossa pidettiin tärkeänä, että valtuusto sai antaa terveisiä tulevalle. Uusi valtuusto lähti kuitenkin työhön puhtaalta pöydältä. Asetelmaa korostaa sekin, että Espoon 75:een jäseneen kasvaneessa valtuustossa on peräti 35 uutta valtuutettua.
– Keskusteluja on käyty paljon erittäin runsaan materiaalin kanssa. Huomionarvoista on se, että yli vuoden prosessin aikana keskustelu muotoutui koko ajan yhdensuuntaisemmaksi, Mäkelä sanoo.
Strategioiden teko kunnissa on ollut jo pitkään arkipäivää. Johtava konsultti Timo Huttunen FCG Tietojohtaminen Oy:stä on juuri päätellyt kyselyn, johon 150 kuntajohtajaa vastasi strategioista.
– Kuntapuolen strategiat ja niiden teko ei juurikaan poikkea muista organisaatioista. Perusjutut osataan vakiintuneilla menetelmillä. Kuntien ei tarvitse missään nimessä hävetä osaamistaan tällä saralla, Huttunen sanoo.
Kyselyn perusteella Huttunen korostaa muun muassa sitä, että strategian teossa kirkastettaisiin tarkoitusta, miksi ja kenelle tehdään. Vuorovaikutusta pitäisi kehittää kuntalaisten kanssa.
(KL)
Lue koko artikkeli Kuntalehdestä 8/2013
Lisää aiheesta:
