ETLAn Vihriälä toivoo palveluista elinkeinopiikkiä
Kun monet maat kilpailevat keskenään verotuksella, myös Suomessa on paineita yritysten verotuksen keventämiseksi edelleen, Vihriälä sanoo.
– Kannatan yhteisöveron alentamista jossain vaiheessa. Se on yksi keino parantaa Suomessa harjoitettavan liiketoiminnan kilpailukykyä. Yhteisöjen ja pääomatulojen verotusta on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena. Niin sanottu Hetemäen työryhmä teki hyvää työtä, ja sen pohjalta asiaan pitää palata.
Yhtä yksittäistä keinoa talouskasvun piristämiseksi ei ole, Vihriälä sanoo.
Uudistuksia pitäisi kuitenkin osata tehdä enemmän etukenossa kuin pakon edessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vihriälä antaa velvoitteita myös yrityksille verojen maksusta. Ulkoistettuja terveyspalveluita tuottavat terveyspalveluyritykset käyttävät korkojen verovähennysoikeutta sillä tavalla yhtiöittensä sisällä hyödyksi, että veroja maksetaan hyvin vähän, tai ei ollenkaan niihin maihin, kuten Suomeen, joissa toiminta tapahtuu.
– Korkojen vähennysoikeuteen on syytä jollakin tavalla puuttua osana laajempaa uudistusta, Vihriälä arvioi.
Yhteneväiset pelisäännöt
Vihriälä odottaa kunnilta johdonmukaista toimintaa, jotta elinkeinoelämällä olisi sellaiset mahdollisuudet toimia, että syntyisi uutta kasvua ja työpaikkoja.
Isoissa keskuskaupungeissa infrastruktuurin toimivuus on keskeinen asia. Julkisen sektorin pitää toimia suhteessa elinkeinoelämään johdonmukaisesti, Vihriälä sanoo.
Erityisesti kasvukeskusalueiden kuntiin tarvitaan yhteinen linja ja näkemys tärkeistä elinkeinoelämää koskevista asioista. Tämä helpottaa houkuttelevan ympäristön luomista yritystoiminnalle ilman, että tarvitsee tarpeettomasti kilpailla erilaisilla sijoittumistuilla.
Kunnan suuruus ei tuo tehoja
Vihriälä sanoo, että kuntaliitoksiakin kuitenkin tarvitaan; pienet huonon väestörakenteen kunnat eivät selviä yksin. Vihriälä myöntää, että kuntien vahva itsehallinto ja siihen perustuvat kuntarajat saattavat olla myös jarru ja ase uudistuksia vastaan.
Hän ei kuitenkaan usko, että vaikka maahan saataisiin muodostetuksi 70–100 isoa kuntaa, palvelutuotannon tehokkuus olisi taattu.
– Kuntapalveluiden tuotannossa ei kauttaaltaan ole havaittu suuria mittakaavaetuja. Siltä osin kuin niitä voi olettaa olevan, ne tulevat esille vasta selvästi isommissa kokonaisuuksissa kuin mihin kuntamäärän alentamisella esimerkiksi 70–100 kuntaan päästään.
Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntalehdessä 11/2012.
