Hallitus norminpurkutalkoista: Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja kelpoisuussäännöksiä ei väljennetä
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo, että kuntien on perattava tarkkaan myös omaa työtä ja omia tekemisen tapoja. Sitten haetaan tarvittaessa rohkeasti uudenlaisia, sujuvampia käytäntöjä, Ikonen ohjeistaa kuntia. Kuva: Sanni Bloigu, VM
Hallitus tiedotti keskiviikkoaamun tiedotustilaisuudessaan norminpurkutalkoiden etenemisestä. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen perusteli päätöstä säilyttää varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ja kelpoisuusehtojen säännökset sillä, että hallitus haluaa varmasti taata laadukasta varhaiskasvatusta lapsille.
Ikonen korosti norminpurussa kumppanuutta kuntien kanssa ja sitä, kuinka hallitus haluaa suoda kunnille enemmän liikkumatilaa.
Kunnissa on kuitenkin toivottu nimenomaan höllennystä mitoituksiin ja kelpoisuusehtoihin. Sen avulla olisi mahdollista saada aikaan myös suurimpia säästöjä kuntataloudessa.
Osa ehdotuksista etenee
Valtiovarainministeriö sai kunnilta ja muilta organisaatioilta yhteensä 468 ideaa norminpurkua varten. Näistä viidesosa, 90 kappaletta, on etenemässä säädösmuutoksiksi kokonaan tai osittain.
Tällaisia ovat esimerkiksi oppimisen tuen hallinnolliseen työhön sekä ammatillisen koulutuksen järjestämislupien menettelyihin liittyvät ehdotukset.
Joissakin tapauksissa, esimerkiksi tietosuojaa koskevissa ehdotuksissa, ehdotusten toteuttamisen estää EU:n tietosuoja-asetus.
Ikonen huomautti, että joissakin tapauksissa ehdotusten toteuttamiselle ei ole lainsäädännön estettä. Kyseessä voi tuolloin olla totutut toimintatavat tai tulkintavirheet.
Reilu sata ehdotusta on edelleen arvioitavina.
Kokeiluideoita kaivataan lisää
Ikonen muistutti, kuinka hallitus haluaa toteuttaa kunnissa kokeiluja, joiden avulla sääntelyä saataisiin karsittua. Ehdotuksia tällaisista kokeilusta toivotaan kunnissa lisää. Järin vaikuttavia kokeiluideoita ei Ikosen mukaan ole kunnilta tähän mennessä saatu.
Kokeiluideoista toisen asteen ammatillisen koulutuksen toiminnanohjaus kuitenkin on etenemässä. Vielä arvioitavana on työllisyyspalveluja koskevia kokeiluideoita.
Ikonen kertoi, että ministeriöt ovat aloittamassa pyöreän pöydän keskustelut kuntien tehtävien eriytymisestä. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymykseen, aikooko hallitus tehdä erityvistä tehtävistä päätöksiä kuluvalla hallituskaudellaan.
Hallitus haluaa löytää ratkaisuehdotuksia muun muassa kysymykseen, miten kuntien toimintaympäristö ja järjestämiskyvyn eroja voitaisiin ottaa huomioon erilaisten kuntien tehtävissä.
Hallitus pyrkii saamaan selville myös, kuinka paljon tehtävien hoitaminen on jo käytännössä eriytynyt ja mihin suuntaan kehityksen tulisi tulevaisuudessa mennä.
Kunnat eivät vakuuttuneet
Kuntapuolta hallituksen vastaukset norminpurkutilanteesta eivät vakuuttaneet.
– Kunnat ovat odottaneet enemmän, tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Kuntaministeri ilmoitti, että tähän mennessä on saatu päätettyä 20 norminpurkua. Näiden säästöpotentiaali on arviolta vajaa 10 miljoonaa, kiteyttää johtaja Sini Sallinen Kuntaliitosta.
Hallitus lupasi saada normipurulla aikaan 100 miljoonan euron säästöt kunnissa.
Sallisen mukaan kevennyskohteet eivät ole antaneet tähän mennessä kunnille riittäviä toimintavapauksia palveluiden turvaamiseksi. Lisäksi samaan aikaan kunnille on asetettu uusia lisävelvoitteita.
Erityisasiantuntija Ville Nieminen listaa esimerkkejä:
– Kevennyskohteet ovat tähän mennessä olleet todellisuudessa hyvin pieniä, kun lähinnä paperinpyöritystä on saatu jonkin verran vähenemään.
Kevennyksiä on tullut esimerkiksi ilmastosuunnitelmissa, varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtaisissa yhdenvertaisuussuunnitelmissa sekä jossakin raportoinnissa. Myös rakentamisen korjaussarjassa tehtäviä kevennettiin, mutta toisaalta työ valvontapuolella saattaa lisääntyä.
Osa normipurun ehdotuksista lisäisi toteutuessaan kuntien työtä. Esimerkiksi jos aluehallintoviraston omaehtoista valvontaa perusopetuksessa lisätään, kuntien työmäärä kasvaa.
Ehdotusten joukossa on myös aivan uusi tehtävä kunnille, konsultatiivinen sairaalaopetus.
”Päällekkäiset mekanismit perattava”
Kuntaliitto toivoo, että norminpurussa kääritään hihat hallituskauden loppupuolella, kuten valtiovarainministeriö lupaa.
Kuntaliiton toive on myös, että käynnissä olevissa lakihankkeissa kuntien velvoitteita koskevia normeja kuntia kevennetään. Ja kunnille on saatava kanavat, joissa voi kertoa uusista kevennysehdotuksista.
Ministeriöiden ilmoittamiin edistettävien asioiden lukumääriin voi Niemisen mukaan suhtautua varauksella. Niissä on paljon päällekkäisyyksiä eivätkä kaikki edes kohdistu kuntien velvoitteisiin.
– Kunnat toivovat, että keskustelu varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen ja kelpoisuussäännösten väljentämisestä jatkuu. On erittäin harmillista, että tämä on rajattu pois, kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta sanoo.
Hän sanoo, että kaikki haluavat taata hyvät palvelut lapsille ja nuorille.
– Lainsäädännössä on todella monia päällekkäisiä mekanismeja lasten ja nuorten palvelujen laadun turvaamiseksi. Niitä pitäisi perata kokonaisuutena. Meidän pitäisi yhdessä seurata kuntien palvelujen tuloksia ja vaikuttavuutta eikä velvoittaa kaikkia kuntia toimimaan jokaisessa yksityiskohdassa täysin samalla tavalla.
Lue myös:
