Hallitus tarjoaa kouluille hankerahaa – ilman huolellista suunnittelua se ei pitkälle kanna
Hallitus haluaa kaventaa taustasta johtuvia oppimiseroja kouluissa. Kunnissa toivotaan hankerahan sijaan pysyvää rahoitusta.
Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen on luvassa vuoden alusta uudet opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeet. Siinä perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan kolmen vuoden aikana 180 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan on luvassa 125 miljoonaa euroa.
Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeessa tarkoituksena on ehkäistä alueellista eriarvoisuutta. Ministeriön tiedotteessa mainitaan, että hanke kaventaa ja ennaltaehkäisee sosioekonomisesta taustasta, maahanmuuttajataustasta tai sukupuolesta johtuvia oppimiseroja. Hankkeessa valmistellaan myös malli tasa-arvorahan vakiinnuttamiseksi.
Koulutuksen järjestäjät ovat aiemminkin voineet hakea tasa-arvorahaa sosioekonomisesti vaativien alueiden kouluille. Mitä tasa-arvorahan vakiinnuttaminen tarkoittaa jatkossa kunnissa? Onko rahoitus sen jälkeen pysyvää, hankerahaa ei siis tarvitsisi erikseen hakea?
– Tasa-arvorahan mallia kehitetään erillisessä työryhmässä. Tässä vaiheessa asiasta ei ole vielä enempää tiedotettavaa, sanoo ministeriön perusopetuksen kehittämishankkeesta opetusneuvos Minna Polvinen.
Eriarvoistumiskehitykseen aiotaan puuttua foorumissa, jossa on mukana useita sidosryhmiä. Foorumin kokoonpanosta ei ole vielä päätetty, ja ministeriö kertoo siitä Polvisen mukaan myöhemmin.
Polvinen huomauttaa, että ministeriön on tarkoitus käynnistää suunnitelmat mahdollisimman pian ja avata kehittämishankkeesta nettisivut. Myös kokonaisaikataulusta ja rahoituksen hakemisesta tiedotetaan myöhemmin.
Hankerahan hakeminen vaatii osaamista ja resursseja
Kunnissa tasa-arvorahaa on pidetty erittäin tarpeellisena, mutta kuntakentän harras toive on ollut saada perusrahoitus kestävälle tasolle.
Tästä muistuttaa myös Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
– Ennen eduskuntavaaleja puhuttiin aktiivisesti pysyvän rahoituksen lisäämisestä, mutta hallituksessa puhutaan edelleen hankerahoista, jotka korvamerkitään tiettyyn kohtaan. Nyt on luvassa isoja summia, mikä tietysti sinänsä on hyvä asia.
Päivärinta toivoo, että rahoituksessa olisi jatkuvuutta. Se antaisi kunnille enemmän liikkumavaraa. Ministeriöltä on nyt luvassa hankerahoitusta kolmeksi vuodeksi, millä voidaan saada paljonkin aikaan – edellyttäen, että rahaa osataan käyttää järkevästi toiminnan kehittämiseen.
– Toimintaa olisi kuitenkin pystyttävä kehittämään senkin jälkeen, kun määräaikainen rahoitus loppuu. Kolmen vuoden aikana pitäisi siis kyetä juurruttamaan uudenlaisia toimintatapoja. Muuten toiminta tipahtaa hankerahojen loppuessa ennalleen.
Kunnissa on eroja siinä, kuinka paljon niillä on resursseja hakea hankerahaa ja kuinka pitkäjänteisiä suunnitelmia ne pystyvät tekemään etukäteen.
– Hyvien suunnitelmien avulla kehittämisrahoja pystytään hyödyntämään parhaiten.
Tilanne on heikompi silloin, jos rahankäyttöä ryhdytään suunnittelemaan vasta rahoitushakemusta tehtäessä.
Päivärinnan mielestä ihanteellisinta olisi, jos hankkeiden sijaan laajennettaisiin vapaasti käytettävää yleiskatteellista valtionosuusrahaa ja kunnat saisivat itse päättää, miten se käytetään järkevästi.
