Hallitus toteuttaa jätelaissa kuntasektorin pelot
Valtioneuvoston jouluviikolla hyväksymän esityksen uudeksi jätelaiksi on kuntasektorilla pelätty vaikeuttavan kunnallisten jätelaitosten toimintaa. Jätelakiesityksen lisäksi valtioneuvosto hyväksyi uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä esityksen
Valtakunnallinen jätesuunnitelma esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2023 sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on asetettu kiertotaloutta tukeva tavoitetila vuodelle 2030.
Erityisesti rakentamisen jätteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, yhdyskuntajätteen ja biohajoavan jätteen kierrätystä tullaan lisäämään. Lisäksi tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä edistetään sekä jätteen määrää vähennetään. Esimerkiksi ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 55 prosenttia vuonna 2023, kun tällä hetkellä kierrätysaste on 40 prosenttia. Lisäksi sen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Myös pakkausjätteiden kierrätystä lisätään juuri hyväksytyn EU:n jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen esityksessä jätelain muutoksessa kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä rajattaisiin hallitusohjelman mukaisesti asumisessa syntyvään yhdyskuntajätteeseen. Kunta vastaisi niin ikään kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta.
Esityksen mukaan kunnan jätehuoltoyhtiö voisi harjoittaa markkinaehtoisesti enintään 10 prosenttia liiketoiminnastaan vaarantamatta sidosyksikköasemaansa. Vuoden 2030 alusta lähtien raja olisi pysyvästi 5 prosenttia. Sidosyksikköasemansa kautta kunnan jätehuoltoyhtiö voi tarjota omistajakunnilleen jätehuoltopalveluja ilman kilpailutusta. Hallituksen ajatuksena on ollut antaa markkinavoimien säädellä nykyistä enemmän jätehuoltoa.
Kuntasektori on ollut erittäin huolissaan nimenomaan jätelain muutoksessa, jossa Suomi on esityksessään ottamassa täysin päinvastaisen linjan kuin muut EU-maat sulkien julkisen toimijan käytännössä kiertotalouden kehittämisen ulkopuolelle. EU-direktiivi sallisi julkisen toimijan tuottaa maksimissaan 20 prosenttia liikevaihdostaan ns. markkinaehtoisesti, mutta nyt Suomi on pudottamassa tämän rajan neljäsosaan EU:n sallimasta.
Kuntien jätelaitoksia edustava Suomen Kiertovoima KIVO lähetti ennen joulua hallitukselle vetoomuksen, jossa allekirjoittajina olivat Suomen Kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, kuntien jätelaitoksia, kiertotalouskeskuksia, kuntia, kaupunkeja ja kiertotalousyrityksiä. Sen mukaan mukaan Suomen hallitus on esityksellään merkittävästi kaventamassa julkisen jätehuollon toimintaedellytyksiä ja samalla mahdollisuuksia tehdä kiertotalousyhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
Kuntasektorin vetoomuksen mukaan 5 prosenttiin pudotettava markkinaehtoisuusraja tulee sekä heikentämään jätehuollon toimivuutta ja kohtuuhintaista saatavuutta kaikkialla Suomessa että romuttamaan hyvin alkaneet toimet kiertotalouden edistämiseksi.
Kuntasektorin vetoomus täältä.
Artikkeli on julkaistu alun perin Kuntatekniikan verkkosivuilla
Kuntayhtymien jätehuoltoyritykset kuten Lapeco Lapin alueella tulisi lopettaa kokonaan. Aivan liian kallista, asiakkaita eriarvoistavaa, ja paikallista alan yrittäjyyttä estävä järjestelmä. Ei kunnan tule päättää siitä minkä yrityksen jätekonttiin yksityiset kiinteistönomistajan saavat jätteensä laittaa, ja jos kiinteistönomistaja haluaa kilpailuttaa palvelun, se pitää olla mahdollista. Nyt ei ole.