Hallitusohjelma julkaistiin - avoimia kysymyksiä riittää
Hallitusneuvottelut on käyty ja on aika julkistaa neuvottelujen lopputulos. (Kuva: Valtioneuvosto)
Tuleva pääministeri Antti Rinne julkisti tänään hallituksensa ohjelman Helsingin uudessa kirjasto Oodissa. Paikalla olivat myös muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat.
75 prosentin työllisyysasteesta vuoteen 2023 mennessä on puhuttu paljon, mutta hallitusohjelmaa esitellessään Rinne muistutti, ettei sekään riitä.
-Tarvitsemme vielä korkeampaa työllisyysastetta eteenpäin 2030-luvulla. Tarvitsemme yli 80 prosentin työllisyysasteen, jotta hyvinvointivaltio voi säilyä, hallitustunnistelija Antti Rinne kommentoi.
Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin merkitsee 60 000 uutta työpaikkaa.
-Kaksi miljardia on kiinni siitä, että saamme 60 000 uutta työpaikkaa. Kaikki riippuu työllisyysasteen noususta, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä painotti.
Hallitusohjelma pitää sisällään useita toimenpiteitä, joiden myötä kuntien tehtävät lisääntyvät. Samalla lisääntyvät myös kuntien kustannukset. Rinne vahvisti tiedotustilaisuuden jälkeen Kuntalehdelle, ettei tarkkaa arviota kunnille tulevien lisätehtävien kustannuksista ole vielä olemassa.
Savonlinna ja Vaasa mainittu
Sipilän kanssa samoilla linjoilla oli RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.
-On aina pidettävä huolta vastuullisesta taloudesta. Meille on äärimmäisen tärkeää, että pääsemme 75 prosentin työllisyysasteeseen, Henriksson korosti.
Ja paljasti Henriksson myös sen, että Vaasaan saadaan laaja päivystys.
-Kyllä siihen Vaasan keskussairaalaan tulee se laaja päivystys, RKP:n puheenjohtaja vahvisti.
Rinne puolestaan kertoi, että Savonlinna tulee saamaan seuraavassa lisäbudjetissa oman tukipakettinsa. Savonlinnaa on viime vuosina koeteltu kovalla kädellä ja tukirahoille on tarvetta.
Koulutusta esille
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto nosti esiin hallitusohjelman sisältämät panostukset koulutukseen.
-Koulutus on ehkä se sektori joka hyötyy tästä kokonaisuudesta eniten, Haavisto arvioi.
Vasemmistoliiton Li Andersson uskoo vakaasti uuden hallituksen pystyvän pitämään huolta myös kaikkein huonoimmassa asemassa olevista.
-Suomen kokoisessa maassa on voitava luottaa siihen, että saa apua kun tarvitsee, että perusturva kantaa ja että koulutus lisää tasa-arvoa ja että päättäjät tunnustavat ilmastonmuutoksen ja sitoutuvat torjumaan sitä, Andersson muistutti.
Kuntaministeri demarien rivistä
Jo etukäteen Rinne oli vahvistanut, että tulevaan hallitukseen tulee 19 ministeriä. Näin ollen myös RKP sai haluamansa toisen ministerisalkun. SDP saa seitsemän ministeriä, keskusta 5, vihreät 3 ja vasemmistoliitto RKP:n tapaan kaksi paikkaa. Kuntaministeri tulee jatkossa SDP:n riveistä. Kuntaministeri vastaa myös omistajaohjauksesta.
SDP:n ministerit ovat pääministeri (VNK), eurooppaministeri (VNK), kunta- ja omistajaohjausministeri (VM), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri (UM), perhe- ja peruspalveluministeri (STM), liikenneministeri (LVM) ja työministeri (TEM).
Keskustan ministerit ovat valtiovarainministeri (VM), tiede- ja kulttuuriministeri (OKM), elinkeinoministeri (TEM), puolustusministeri (PLM) ja maa- ja metsätalousministeri (MMM).
Vihreiden ministerit ovat ulkoministeri (UM), ympäristö- ja ilmastoministeri (YM) ja sisäasiainministeri (SM).
Vasemmistoliiton ministerit ovat opetusministeri (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeri (STM).
RKP:n ministerit ovat oikeusministeri (OM) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri (OM).
Hallitusohjelman kohtuullisen lopullinen luonnos vuodettiin viikonloppuna julkisuuteen, joten kohtuullisen tarkkaan hallitusohjelman tulevat linjaukset ovat tiedossa. Kuntakentän kannalta hallitusohjelma pitää sisällään useampia lupaavia ja tavoitteiden mukaisia linjauksia, mutta vastaavasti moni yksityiskohta on vielä hämärän peitossa.
Mistä rahat uusiin tehtäviin?
Kunta-alan asiantuntijat ovat pohtineet hallitusohjelmaluonnokseen tutustuessaan sitä, kuinka kuntien lisätehtävät tullaan rahoittamaan ja millainen hintalappu on niille arvioitu. Seitsemässä päivässä lääkäriin, tuhat uutta lääkäriä, vanhusten hoivan hoitajamitoitus, maksuton ehkäisy, oppivelvollisuuden maksuton pidennys 18 ikävuoteen, maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta, kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatus ja ryhmäkokokojen pienentäminen päiväkodeissa ovat asioita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan rahaa. Ja sitä rahaa ei juuri kunnista löydy.
Antti Rinne arvioi puheenvuorossaan, että 270 miljoonalla eurolla hoidettaisiin vanhusten hoivan hoitajamitoituksen nosto, lääkäriin pääsy seitsemässä päivässä ja lääkärien sekä hoitajien määrän lisääminen. Aiemmin eri asiantuntijat ovat arvioineet yksin hoitajamitoituksen korotuksen tulevan maksamaan vajaasta 200 miljoonasta eurosta 250 miljoonaan.
Perusturvan parantamiseen käytetään 300 miljoonaa. Summa pitää sisällään alle tonnin kuukausieläkkeisiin tulevan 50 euron korotuksen, joka nappaa summasta 180 miljoonaa euroa.
Sote-uudistuksen valmistelu alkaa parlamentaariselta pohjalta. Mitään rajuja rajoituksia kuntien yksityistämisiin ei ole tulossa.
-Olemassa olevien sopimusten osalta ei tule mitään pakkoratkaisuja, Antti Rinne linjasi.
Ontuvan kuntatalouden kannalta elinehtoja on myös se, palautetaanko vos-rahoitus ensi vuonna sille tasolle, mitä lainsäädäntö edellyttää. Myös indeksikorotuksilla olisi oma vaikutus kuntien valtionosuuksiin.
Linkki Valtioneuvoston sivuilta löytyvään hallitusohjelmaan
