Hallitusohjelman verolinjaukset vähentävät kuntien verotuloja 600 miljoonaa
Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Pellervon taloustutkimuksella teetättämässä selvityksessä on keskitytty hallitusohjelman keskeisten kuntatalouteen vaikuttavien veroratkaisujen arviointiin.
Kuntien väliset erot ovat suuria. Pienimmillä verotulojen menetyksillä selviävät pääkaupunkiseudun kunnat ja Lappi, noin 0,4 prosenttiyksikköä. Maakuntakeskusten ulkopuolisissa Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kunnissa verotulot vähenevät lähes 1,5 kunnallisveroprosenttiyksikön verran.
Kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä vaikuttaa kuntiin eri tavoin. Selviä hyötyjiä ovat kunnat, joissa tonttien arvo on korkea ja kiinteistömassaa on paljon suhteessa väestöön. Helsinki ja Espoo saisivat uudistuksen myötä lisätuloja määrän, joka vastaisi kunnallisveroprosentin lähes 0,3 prosenttiyksikön korotusta. Suurimpia häviäjiä olisivat keskusten ulkopuoliset kunnat, joissa tonttien arvo on alhainen ja kiinteistömassaa suhteellisen vähän.
Perusvähennyksen korottaminen kohtelee kuntia paljon tasaisemmin. Pienimmillä verotulojen menetyksillä selviävät pääkaupunkiseudun kunnat. Espoon ja Helsingin verotulojen menetys vastaa vajaan 0,15 prosenttiyksikön muutosta niiden kunnallisveroprosentissa. Kainuussa verotulot vähenevät verotulojentasaus huomioon ottaen yli 0,3 kunnallisveroprosenttiyksikön verran.
Hallitusohjelmassa jatketaan yhteisöverojen kuntien jako-osuuden korotusta 5 prosenttiyksikön suuruisena kahdella vuodella. Kunnat menettävät kuitenkin korotuksen poistuessa keskimäärin verotuloja noin 0,5 kunnallisveroprosenttiyksikön verran vuoden 2009 verotiedoilla.
Eniten verotuloja yhteisövero-osuuden korotuksen poistumisesta menettävät raskaan teollisuuden sijaintipaikkakunnat sekä Helsinki ja Espoo. Suurimmat menetykset ovat Kokkolassa ja vastaavat suuruudeltaan noin 0,7 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentissa.
(KL)
