Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tallinnan apulaispormestari Andrei Novikov allekirjoittivat kestävää kehitystä ajavan julkilausuman Helsinki Impact -konferenssissa lokakuussa. Kuva: Petri Anttila

Helsingin kaupunki on sitoutunut edistämään työssään globaalia ilmastopolitiikkaa ja kestäviä valintoja. Helsingin kaupunkiympäristön toimialaa johtava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) allekirjoitti teemoihin keskittyneen julkilausuman yhdessä eurooppalaisten toimijoiden kanssa viime viikolla Helsinki Impact -konferenssissa Helsingissä.

Lausuman allekirjoittaneet toimijat sitoutuivat edistämään ilmastonmuutoksen vastaista taistelua, ihmisläheisempää digitaalista muutosta, urbaanin ympäristön kehittämistä, sosiaalista tasa-arvoa kaupungissa sekä kaupunkien innovaatiotoiminnan vahvistamista.

Julkilausuman laatimiseen osallistunut Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Anu Riila kertoo, että kyseiset viisi teemaa nostettiin lausuman keskiöön niiden ajankohtaisuuden vuoksi. Listatut aihealueet näkyvät kaupunkien työssä ja heijastelevat EU:n uusia strategisia painotuksia. Riila huomauttaa, että teemoihin liittyvät ratkaisut eivät ratkea yksin kaupunkien työllä, vaan vaativat kansallisen tason toimijoiden rahoitusta ja linjauksia.

– Oleellista on, että niin EU kuin kansalliset instituutiot tunnistavat kaupunkien roolin ja niiden merkityksen kasvun. Kaupungit eivät ole vain toimeenpanijoita, vaan kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden keskeisiä kumppaneita. Monimutkaiset ja -ulotteiset yhteiskunnalliset ongelmat voidaan ratkaista yhtäältä paikallisella tasolla ja toisaalta ne edellyttävät myös eri toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita.

Kaupunkien yhteistyö edistää kansainvälistä kehitystä

Apulaispormestari Sinnemäen lisäksi julkilausuman allekirjoittivat konferenssissa Tukholman apulaispormestari Dennis Wedin, Tallinnan apulaispormestari Andrei Novikov sekä EUROCITIES-verkoston pääsihteeri Anna Lisa Boni ja Metrexin pääsihteeri Henk Bouwman.

Anni Sinnemäen mukaan pääkaupunkien ja kansainvälisten toimijoiden välinen yhteistyö edesauttaa yhteisten haasteiden tehokkaampaa kohtaamista.

– Niin ilmastoteoissa kuin sosiaalisesti oikeudenmukaisten kaupunkien rakentamisessa muutoksen tahdin täytyy olla nopeampi, kuin mitä se on ollut tähän asti. Erityisesti ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitsemme tietojen jakamista: kaikki onnistuneet esimerkit päästöjen vähennykseen auttavat vastaavien ratkaisujen löytämiseksi muualla.

Helsingin viimeisimmistä hankkeista Sinnemäki nostaa esimerkiksi kaupungin viimeaikaiset ruokapoliittiset linjaukset.

– Helsingin tuore päätös tavoitella liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamisesta vuoteen 2025 mennessä on kiinnostanut todella paljon kansainvälisesti, sillä se on jotain, mitä muissa kaupungeissa ei ole vielä keksitty tai uskallettu linjata.

Helsingin kaupungin vastaavan yleiskaavapäällikön Christina Suomen mukaan sopimuksen allekirjoittaminen yhdessä alleviivaa jaettua vastuuta yhteisistä ongelmista.

– Kolme kaupunkia ovat edustava poikkileikkaus pohjoisen Euroopan pohjoisen leveyspiirin menestyvistä ja kasvavista kaupungeista, mutta myös kaupungeista, joihin pohjoisella leveyspiirillä ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustetaan olevan merkittäviä ja suuria. Samankaltaisilla kaupungeilla on samankaltaisia haasteita.

Suomen mukaan vastuu kestävistä ratkaisuista ulottuu myös pääkaupunkeja laajemmalle. Kaikilla kaupungeilla ja kunnilla on tehtävänsä ja roolinsa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

– Valmiuksia ja kyvykkyyttä kannattaa ja tulee lisätä jokaisella tasolla. Kestävä tulevaisuus on kansallinen asia, missä kaikista kaupungeista löytyy innovatiivisia ratkaisuja. Näistä voi löytyä ratkaisuja myös isompienkin käyttöön. Lisäksi pienet kaupungit voivat olla isompia huomattavasti ketterämpiä ja innovatiivisempia toteutuksissaan.

Rahoitusta kansainväliseltä taholta tarvitaan

Helsinki Impact -konferenssin julkilausumassa peräänkuulutettiin entistä kunnianhimoisempaa Euroopan unionin kaupunkiagendaa. Apulaispormestari Sinnemäen mukaan suomalaiset kaupungit voivat yhdessä edesauttaa tavoitetta viestimällä eurooppalaisille areenoille kaupunkipolitiikan ja sen rahoittamisen merkityksestä.

Kaupunkien ja kuntien rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa on ollut keskustelunaihe myös muissa toimielimissä. Muun muassa Euroopan alueiden komitea on pitkään vaatinut kaupungeille virallista roolia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Anu Riilan mielestä kaupunkien tulisi saada entistä paremmin äänensä kuuluviin pöydissä, joissa EU-päätöksiä tehdään.

– Muun muassa ilmastonmuutos edellyttää eri hallinnontasojen, instituutioiden ja monien muiden tahojen yhteisiä ponnisteluja ja samaan päämäärään tähtääviä toimia. Kaupunkien mukaanotto näihin pöytiin parantaisi myös ymmärrystä siitä, mikä on esimerkiksi kaupunkien rooli kyseessä olevien kysymysten ratkaisussa ja toisaalta ymmärrystä päätösten konkreettisista vaikutuksista juuri paikalliseen tasoon.

Apulaispormestari Sinnemäen mukaan kaupunkipolitiikan rahoitusta on seuraavalla Euroopan unionin rahoituskaudella kasvatettava. Suomessa kaupunkien ilmastotyö voi parhaassa tapauksessa asettaa tavoitteita myös kansallisella tai jopa globaalilla tasolla.

– Uskon, että Suomessakin monien suurten kaupunkien päätökset tavoitella hiilineutraaliutta 2030-luvulla kirittivät Suomen hallituksen päätöstä hiilineutraalista Suomesta 2035. Samanlaiseen kirittämiseen voimme tähdätä eurooppalaisella ja globaalilla tasolla yhdessä muiden kaupunkien, kuten Tukholman, Amsterdamin ja New Yorkin kanssa.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*