Hulevesien kanssa voi tulla ongelmia. KHO puuttui tapaukseen Espoossa.

Espoossa rakennettiin Kuusiniemi-niminen katu asemakaavan mukaisesti vuosina 2018–2019.  Samassa yhteydessä kadun alapuolelle rakennettiin hulevesiviemäri, joka johdatti katualueen hulevedet edelleen Grännäsinpuroon ja edelleen siihen yhteydessä olleeseen lampeen.

Tämän jälkeen uimakäytössä olleen veden laadussa havaittiin lisääntynyttä samentumaa, joka häiritsi virkistyskäyttöä. Lampea jouduttiin ongelmien takia tyhjentämään ja puhdistamaan. Lammen alueen omisti asunto-osakeyhtiö, joka valitti asiasta ensin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Asunto-osakeyhtiö teki asiassa hallintopakkohakemuksen, jossa se  vaati, että Espoon kaupunkia ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymää (HSY) kielletään johtamasta hulevesiä kadulta sekä rakennettavana olevalta asuinkiinteistöltä puroon ja virkistyslampeen. Aluehallintovirasto ja sittemmin Vaasan hallinto-oikeus eivät kääntyneet asiassa asunto-osakeyhtiön kannalle. Molemmat instanssit katsoivat, että kyseessä on tilapäinen haitta, joka poistuu.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Viimeisen sanan kiistassa lausui kuitenkin korkein hallinto-oikeus (KHO), joka tuoreessa vuosikirjapäätöksessään päätti kumota hallinto-oikeuden päätöksen ja palauttaa asian uudelleen aluehallintoviraston käsittelyyn. KHO katsoi, ettei kyseessä ollut mikään tilapäinen haitta, vaan hulevesien johdattamisesta puroon ja lampeen aiheutuu jatkossakin ongelmia.

KHO:n päätöksessään todetaan, että hulevesien hallinta olisi tullut asemakaava-alueella lähtökohtaisesti järjestää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia menettelyjä noudattaen. Hulevesiä koskevassa luvussa ei kuitenkaan ole säädetty menettelystä, johon yksittäinen kiinteistön omistaja olisi voinut turvautua yrittäessään saada asian kuntoon.

Ratkaisu asiaan löytyy vesilaista, jota kysymyksessä olevassa tapauksessa voidaan soveltaa.

-Hulevesien johtaminen nykyisen hulevesijärjestelmän kautta Kuusiniemi-nimiseltä kadulta muutoksenhakijan kiinteistöllä kulkevaan puroon ja sitä kautta kiinteistöllä sijaitsevaan lampeen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Näin ollen hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi hallintopakon asettamisen edellytysten arvioimiseksi, vuosikirjapäätöksessä todetaan.

Ratkaisu kokonaisuudessaan KHO:n sivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*