Hyvinvointialueen irtisanoutunut johtaja yllättyi häneen kohdistuneista rekrytointihaluista: ”Ikinä ei ole rekrytoitu siten, että olen täysin vuodepotilaana enkä pysty osallistumaan edes haastatteluihin”
Minna Korkiakoski-Västi sai useita rekrypyyntöjä sen jälkeen, kun oli irtisanoutunut Soiten hyvinvointialuejohtajan tehtävästä. (Kuva: Päivi Karjalainen)
Helmikuun 19. päivänä alussa hyvinvointialue Soiten johtaja Minna Korkiakoski-Västi teki ratkaisunsa: hän irtisanoutui työstään. Syyksi hän kertoi luottamuspulan suhteessa Soiten poliittisiin päättäjiin. Nyt on kulunut pari viikkoa dramaattisista päivistä, takana on silmäleikkaus ja sairausloma, edessä kokonaan uudet työkuviot Hyvilin toimitusjohtajana.
– Kun on tehnyt rankkoja ja hirveän kipeitä päätöksiä ja sitten tulee kutsutuksi tämmöiseen tehtävään, hämmennys on ehkä päällimmäinen tunne, luonnehtii Korkiakoski-Västi.
Hänen eroilmoituksensa aiheutti kovaa kiehuntaa poliittisissa piireissä. Korkiakoski-Västi ilmoitti erostaan sen jälkeen, kun hallitus päätti järjestää kuulemisen virkamiesjohdolle reilusti ylittyneen alijäämän tiimoilta.
– Siinä vaiheessa, kun Keski-Pohjanmaalla alkoi vahva kuohunta meidän taloudellisesta tilanteesta, se herätti suomalaiset rekrykonsultit ja muut hyvinvointialueet. Viimeisten viikkojen aikana olen saanut lukuisia yhteydenottoja, paljastaa Korkiakoski-Västi.
Hallituksen Soiten johdolle toimittamassa kuulemiskutsussa mainittiin varoitus, huomautus tai irtisanominen mahdollisina toimina kuulemisen jälkeen. Osa päättäjistä piti kuulemismenettelyä asiallisena toimena, osa katsoi sen olevan liian raju operaatio. Esimerkiksi suurin valtuustoryhmä keskusta antoi äänestyksen jälkeen epäluottamuslauseen aluehallituksen keskustalaiselle puheenjohtajalle. Poliittinen rumba oli poikkeuksellista.
– Se ehkä näyttäytyi ulospäin siltä, että tässä Soiten talousasioiden käsittelyssä on jotain poikkeuksellista. Ja sitten tuli myös kutsu hakemaan tätä uutta tehtävää, kertoo Korkiakoski-Västi.
Absurdeja päiviä
Hyvil on hyvinvointialueiden muodostama osakeyhtiö, eräänlainen sotealueiden edunvalvoja. Sen toimitusjohtajana Minna Korkiakoski-Västi aloittaa toukokuun alussa. Hän puhkeaa nauruun muistellessaan absurdia tilannetta eroilmoituksensa jälkeen: edessä oli silmäleikkaus, jonka jälkeen piti maata vuodepotilaana viikko kasvot alaspäin sängyssä.
– Rekrytointi kilpistyi kahteen viikkoon, kun olin vuodepotilaana leikkauksen jälkeen. Ikinä ei ole rekrytoitu siten, että olen täysin vuodepotilaana enkä pysty osallistumaan edes haastatteluihin. Seitsemän päivää makasin mahallani ja vastailin rekrypyyntöihin. En taida vieläkään tajuta mitä tässä on tapahtunut, nauraa Korkiakoski-Västi.
Hän oli tietoinen jo Soiten hyvinvointialuejohtajana ollessaan, että Hyvil etsii toimitusjohtajaa. Hakeminen ei tullut mieleen, koska hän oli tyytyväinen työhönsä Soitessa.
– Vaikka hämmennys on vieläkin päällimmäinen tunne, tunnen tietysti valtavaa iloa ja innostusta uutta tehtävää kohtaan. Minulla on pitkä työrupeama tällä sektorilla ja hyvinvointialueen raadollinenkin arki on tullut tutuksi. Tunnen että minulla on kokemusta ja näkemystä, joita pääsen nyt hyödyntämään, arvioi Korkiakoski-Västi.
Minna Korkiakoski-Västi sanoo tuntevansa hämmennyksen lisäksi iloa ja innostusta uutta tehtäväänsä kohtaan. (Kuva: Päivi Karjalainen)
Arkinen lähtökohta tehtävään
Minna Korkiakoski-Västi lähtee uuteen työhönsä maanläheiseltä pohjalta.
– Tiedän ne murheet ja mahdollisuudet mitä meillä hyvinvointialueilla on. Lähtökohtani työhön on hyvin arkinen, kuvailee tuleva toimitusjohtaja.
Innostavaa on sekin, että Hyvil on vielä muotoutumaton, uusi organisaatio, joka vasta hakee paikkaansa valtion ja sote-alueiden välissä. Asiat ja osin ihmiset ovat silti jo tuttuja.
– Samoissa verkostoissa olen liikkunut jo silloin kun hyvinvointialueita ryhdyttiin suunnittelemaan ja perustamaan. Minut on opittu tuntemaan pitkän linjan tekijänä ja ehkä myös persoonana, joka on yhteistyöhenkinen, arvioi Korkiakoski-Västi valintaansa.
Työtä riittää, sillä hyvinvointialueiden tulevaisuus on monen mielestä vähintäänkin hankala.
– Haluan olla rakentamassa sellaista Hyvilia, jonka omistajina hyvinvointialueet kokevat sen omaksensa.
Yksi selvä ongelma on: rahat eivät riitä niihin tehtäviin, joista alueet ovat antaneet palvelulupauksensa.
– Tätä keskustelua on nyt käytävä rahoittajan kanssa. Sillä rahalla, mitä valtio pystyy myöntämään, eivät hyvinvointialueet pysty tuottamaan niitä palveluja, mitä sosiaali- ja terveysviranomaiset tai valvovat viranomaiset edellyttävät.
Hän uskoo, että hyvinvointialueet silti selviävät. Ratkaisuja on etsittävä, eikä se ole helppoa, kun päättäjät puolustavat henkeen ja vereen juuri oman kuntansa palveluita ja niiden säilymistä.
– Se on hyvin ymmärrettävää ja inhimillistä. Mutta hyvinvointialueella pitäisi nähdä se hallitustyöskentely uudella tavalla. Se ei voi olla perinteistä kunnan tai kuntayhtymän hallitustyöskentelyä, jossa johtaja tuo päätösesitykset ja hallitus painaa kyllä tai ei-nappia. Tarvitaan yksityiseltä sektorilta tutumpaa toimintamallia, jossa virkajohtaja ja hallitus työskentelevät jo valmisteluvaiheessa nykyistä tiiviimmin yhdessä.
Suurimmalla osalla hyvinvointialueita hallituksen puheenjohtaja työskenteleekin joko osa- tai kokoaikaisesti virkajohdon rinnalla. Näin ei ollut Soitessa, mikä lienee yksi syy syntyneeseen ongelmaan. Miten Korkiakoski-Västi sitten aikoo toimia jatkossa Soiten kanssa, jonka hän jo kerran päätti jättää taakseen?
– Ei minulla ole missään nimessä jäänyt huonoja muistoja. Soitelaiset ovat minulle äärimmäisen tärkeitä ja haluan tukea ja vahvistaa myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen tulevaisuutta, lupaa Korkiakoski-Västi.
Teksti: Outi Airola
Aiemmin aiheesta:
