Ilmarisen Kiander: Maahanmuutto voi jopa puolittaa kestävyysvajeen
Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistukaan vaan voi jopa kasvaa, arvioi Jaakko Kiander. (kuva: Ville Miettinen)
Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi, että laajamittainen maahanmuutto muuttaa Suomen ikärakennetta merkittävästi. Kestävyysvaje voi jopa puolittua, Kiander kirjoittaa Ilmarisen blogissa.
Kianderin mukaan Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuttoliikkeen
vaikutukset ovat Suomellekin merkittävät.
– Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen, Kiander arvioi.
Nykyisen ennusteen mukaan ikärakenteen muutos on johtamassa työikäisten määrän supistumiseen noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Kianderin mukaan jo nyt voi arvioida, että käynnistynyt laaja muuttoliike tulee muuttamaan tämän näkymän.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistukaan vaan voi jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen.
Kiander korostaa, että vaikka huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.
Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi.
– Tällaisella muutoksella olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteen arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi. Myös työeläkemenojen suhde niiden maksuperustana olevaan palkkasummaan pienentyisi noin prosenttiyksiköllä, Kiander laskee.
