Joka kymmenes peruskoulun päättänyt ilman jatkokoulutuspaikkaa

Yhteisvalinnan ensimmäisessä vaiheessa jäi ilman toisen asteen opiskelupaikkaa noin 5 000 perusopetuksen päättänyttä nuorta, ilmenee tänään julkaistuissa Opetushallituksen Kouluta-yhteyshakutiedoissa. Kuntaliitto muistuttaa, että useilla paikkakunnilla koulutuspaikka löytyy jokaiselle nuorelle ennen syyslukukauden alkua. Nuoren kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada koulutuspaikka heti yhteisvalinnan ensimmäisellä kierroksella.

 

Peruskoulunsa päätti tänä vuonna hieman yli 60 000 nuorta. Se on parituhatta vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin perusopetuksensa päätti reilut 62 000 nuorta. Vähän yli puolet haki lukiokoulutukseen ja vähän alle puolet ammatilliseen peruskoulutukseen. Noin 1200 peruskoulunsa päättänyttä nuorta ei hakenut jatko-opintoihin.

 

– Koulutustarjonnan etääntyminen ja koulutuspaikkojen määrän riittävyys vaikuttavat keskeisesti sekä koulutukseen hakeutumiseen että koulutuksessa pysymiseen, ilmeni Kuntaliiton huhtikuussa julkaistusta nuorisotakuuseen liittyvästä kunnille suunnatusta kyselystä, opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Anneli Kangasvieri sanoo.

 

Kyselyyn vastanneista kunnista 46 prosenttia näki koulutuspaikkojen riittämättömyyden suurimmaksi esteeksi koulutuspaikan tarjoamisessa nuorelle. Lähes 40 prosenttia kunnista katsoi, että koulutustarjonta on etääntynyt liian kauas omalta paikkakunnalta. Kuntaliiton nuorisotakuukyselyyn vastasi 39 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

 

 

Kunnat pitävät tärkeänä toisen asteen koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta. Nuorella tulee olla mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus, lukio tai ammatillinen peruskoulutus, kotona asuessaan.

 

– Jos koulutuspaikka on toisella paikkakunnalla, nuori ei ehkä ota sitä vastaan tai keskeyttää koulutuksen, toteaa tukija Johanna Selkee Kuntaliitosta.

 

Kuntaliitto on esittänyt, että peruskoulun päättävän nuoren oikeus opiskelupaikkaan säädettäisiin laissa. Jotta jokainen nuori saa opiskelupaikan joko ammatillisesta peruskoulutuksesta tai lukiosta, ammatillisesta peruskoulutuksesta tulee poistaa määrällinen säätely nuorten osalta.

 

– Perusopetuksen päättävien osalta koulutuspaikkojen määrän tulisi joustaa ikäluokkien mukaan. Jäykkää keskusjohtoista säätelyjärjestelmää ei pidä enää ylläpitää, erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela sanoo.

 

Kuntaliitto ehdottaa, että kunnille annetaan kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta.

 

– Kunta on paikallisesti ainoa toimija, jolla on käytössään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikunta- ja nuorisotyön mahdollistamat keinot puuttua nuorten ongelmiin. Kunta voi organisoida koulutuksen parhaalla mahdollisella tavalla joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Koulutuksen järjestäjänä voi toimia myös yksityinen taho, Anneli Kangasvieri perustelee.

 

 

Työttömien nuorten palvelut ovat ensisijaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla. Kuntaliiton nuorisotakuukyselyn tulosten perusteella kunnat kantavat huolta TE-palvelujen etääntymisestä liian kauas nuorista. Esimerkiksi nuoriille suunnattuja ammatinvalinnan ohjaukseen liittyviä palveluja ei ole tarpeeksi.

 

– Työvoimahallinnon tulisi panostaa nuorten ohjaukseen erikoistuneeseen henkilöstöön, toteaa erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen.