Jyty vaatii harkinnanvaraista pottia kasvatettavaksi
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mielestä kuntien talouden tervehdyttämiseksi tulisi miettiä muita keinoja kuin kuntien kaavailemia lomautuksia ja kuntatyönantajan kaavailemia irtisanomisia.
– Ei ole mitenkään perusteltua edellyttää, että henkilöstön tulisi toimia kuntien säästöoperaatioiden maksunaisina ja -miehinä tilanteessa, jossa valtio sysää jatkuvasti uusia lakisääteisiä tehtäviä kunnille osoittamatta niihin kuitenkaan lisää rahaa. Tuore vanhuspalvelulain vääntö vain yhtenä esimerkkinä, Pihlajamäki sanoi Jytyn syyspäivillä Kalajoella lauantaina.
Kunnat eivät selviydy Pihlajamäen mukaan perus- ja hyvinvointipalveluvelvoitteistaan hallituksen tekemillä budjettilinjauksilla. Siksi kuntien valtionosuuksia on lisättävä viimeistään myöhemmin syksyllä lisäbudjetista päätettäessä. Harkinnanvaraista valtionosuuksien rahapottia on myös kasvatettava kunnille, jotka ovat jo nyt – tai ovat joutumassa – taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen eri puolilla maata.
– On väärin, että eduskunnan tasolla tehdään politiikkaa kuntapäättäjien ja kuntalaisten kustannuksella, Pihlajamäki korostaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kestäviä ratkaisuja kuntien talousongelmiin ei Pihlajamäen mukaan saavuteta lomautuksilla vaan pitkäaikaisilla rakenteellisilla uudistuksilla.
– Toki lomautuksilla saadaan lomautusvuoden tilinpäätökset näyttämään paremmilta, mutta se ei ole varmaan pidemmän päälle tarkoituksenmukaista. Mielestäni henkilökunnan lomautukset kunnissa ovat myös usein merkki huonosta johtajuudesta.
Pihlajamäki huomauttaa, että kuntien lyhytnäköisellä säästöpolitiikalla on pahimmassa tapauksessa pitkäaikaiset vaikutukset. Tutkimukset osoittavat, että ne lisäävät kustannuksia pitkällä tähtäimellä mm. kasaantuvien työtehtävien ja sairauspoissaolojen seurauksena. Lamat ja taantumat lisäksi ovat opettaneet sen, että sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet yhteiskunnassa räjähdysmäisesti, ja niitä paikkaillaan vuosien ja vuosikymmenten jälkeen edelleenkin.
Jos kunnat eivät selviä velvoitteistaan, niille jää Pihlajamäen mukaan yleensä muutamia vaihtoehtoja.
– Joko ottaa lisää velkaa tai leikata henkilöstöstä tai investoinneista ja toimintamenoista. Esimerkkinä ainakin jälkimmäisestä on lähes Kalajoen naapurissa sijaitseva Kokkola, jossa sosiaali- ja terveyslautakunta päätti äskettäin, että sektorin menoja karsitaan noin 2,7 miljoonalla, josta vanhuspalvelujen osuus miljoonan verran, Pihlajamäki sanoi.
