Myös Helsingissä on ollut mahdollisuus nauttia lumisista maisemista joulukuussa. (Kuva: Ville Miettinen)

Lähtökohdat katujen kunnossapidon toteutukselle luodaan kunnossapitoa edeltävissä suunnitteluvaiheissa.

– Ihan yleiskaavoituksesta lähtien, Timo Perälä Navico Oy:stä sanoo.

– Sitten tarkempaan suunnitteluun edetessä nousee esille esimerkiksi, miten lumitilat ja lumilogistiikka huomioidaan asemakaavoissa ja tarkemmassa kohdesuunnittelussa.

Talvien muuttuessa on otettava entistä paremmin huomioon, että lumet voivat sulaa ja jäätyä useamman kerran vuodessa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Silloin kuivatuksen suunnittelun merkitys korostuu arvoon arvaamattomaan, jotta saadaan aikaan turvalliset ja esteettömät liikkumisolosuhteet.

Suunnittelusta alkaen katujen kunnossapidossa voidaan siis tehdä vielä paljon vaikuttavia kehitystoimia kunnissa eri puolilla Suomea, Perälä näkee.

– Katualueiden kunnossapidon kokonaisvaltaista tarkastelua ja toimenpiteiden priorisointiin liittyvää pohdintaa tarvitaan enemmän.

– Koko suunnitteluprosessi on usein kovin siiloutunut. Tiedot kunnossapidon tai loppukäyttäjien tarpeista eivät esimerkiksi välity suunnittelussa huomioitaviksi tekijöiksi.

”Voi olla tärkein investointi”

Kunnossapitoa itsessään on suunniteltava, Perälä painottaa.

– Esimerkiksi kunnossapitoluokituksien muuttaminen eri loppukäyttäjäryhmien tarpeet huomioivaksi on yksi iso kehittämisen kohde.

– Kunnissa mennään pitkälti rakentaminen edellä kunnossapidon jäädessä unholaan. Itse asiassa, kunnossapitoon panostaminen voi olla tärkein investointi, jonka kunta voi tehdä.

Lumitilat niin kiinteistöjen piha-alueilla kuin yleisillä alueillakin on suunniteltava ja osoitettava, jotta lumen kuljettamisen tarpeita saadaan vähennettyä.

– Katutilan jakamiseen liittyy monia tarpeita ja tavoitteita. Yhteiskunnassa yhteisesti tunnistettuja tavoitteita olisi tuettava, esimerkiksi niin sanottuja kestäviä liikkumismuotoja.

Tätä priorisointia voidaan tehdä muiden muassa katutilaa jakaessa.

– Tällöin esimerkiksi joidenkin valikoitujen kadunvarsipysäköintipaikkojen osoittaminen lumen lähiläjitysalueiksi voisi tulla kyseeseen.

– Auto on ollut tyypillisesti jo pitkään mitoittava tekijä katutilan jakamisessa, liikennejärjestelmässä ja koko yhteiskuntarakenteessa, mutta nyt viimeistään on aika tarkastella yleisten alueiden tilan jakamista uudella tavalla, Perälä näkee.

Lumitilojen suunnittelu kuntoon

Timo Perälä toimii Navico Oy:ssä asiantuntijana. Hän kertoo tutustuneensa kuntien sielunelämään monesta eri näkökulmasta työuransa aikana.

Perälä kokee, että katujen kunnossapitoon on löydettävissä entistä kustannustehokkaampia toimintamalleja kunnissa paremman suunnittelun, vuorovaikutuksen ja yhteistyön kautta.

– Talven ja lumitilojen suunnittelu on yksi keskeinen asia, joka tulee saada kuntoon koko rakennetun kaupunkiympäristön prosessin eri vaiheisiin osallistuvien henkilöiden paremmalla yhteistyöllä.

Ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2022 selvitystyön kunnossapitolain toimivuuden arvioinnista.

Navico voitti kevättalvella 2022 tarjouskilpailun lain toimivuustarkastelun asiantuntijatyöstä ja toimii näin ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän sihteerinä. Oululainen yhdyskuntasuunnittelutoimisto vastaa pitkälti toimivuustarkastelun käytännön tehtävistä.

– Toimivuusarviointityö päättyy vuoden 2023 alkupuolella, jolloin toimivuustarkastelun raportti myös esitellään ja saadaan laajempaan yleiseen jakeluun.

Perustalvi Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa ja reilun 9 900 asukkaan Iin kunnassa alkutalvi on ollut suhteellisen suotuisa sääolosuhteiden suhteen ja kunnossapidon näkökulmasta.

Tästä tilanteesta on tyytyväinen teknisen johtajan sijaisena toimiva ateria- ja puhtauspalvelujohtaja Anne Hautamäki.

– Hissukseen on lunta satanut. Aika normaali talvikeli on ollut tähän vuodenaikaan.

Runsaita lumisateita ei erityisemmin kaihdeta Oulun kaupungin pohjoispuolella Perämeren rannalla.

– Tietysti aurauskustannuksia on, jos lunta on. Mutta myös liukkauden torjunta maksaa, ehkä jopa enemmänkin, kun ottaa huomioon esimerkiksi hiekan poistamisen tarpeet keväällä.

– Suo siellä, vetelä tuolla, Hautamäki arvioi pilke silmäkulmassa sitä, miten eri sääolosuhteissa kustannusten syyt vaihtelevat, mutta työtä riittää joka tapauksessa.

Hautamäki arvioi, että niin nyt kuin edellisinäkin vuosina kunnossapidon kustannukset on osattu ennakoida suhteellisen hyvin.

– Kustannusten heilunta ei ole niin valtavaa. Sitä on opittu arvioimaan, kuinka paljon kustannukset liikkuvat vuositasolla.

Työntekijöillä riittää kiireitä

Vajaan 37 400 asukkaan kaupungissa, Keravalla, valkoinen talvi on alkanut tavanomaista aikaisemmin. Keski-Uudellamaalla on nautittu jo reilun kahden viikon ajan lumisista maisemista.

– Tyypillisesti lumipeite saadaan tänne joulun tienoilla, joskus myöhemmin ja joskus aikaisemmin. Se on poikkeuksellista, että talvikelit alkavat näin jo marraskuun puolella, vs. toimialajohtaja Erkki Vähätörmä sanoo.

Kaupungin oman kunnossapidon harteilla on noin kaksi kolmasosaa töistä, loput työt hoituvat yksityisten urakoitsijoiden toimesta.

Työntekijät ovat ahkeroineet katujen kunnossapitotöissä Keravalla.

– Tällainen työmäärä laittaa työntekijöiden kärsivällisyyden koetukselle, vaikka riittävistä lepo- ja uniajoista pidetäänkin kiinni.

Vähätörmä laskee sen olevan yleisesti ottaen kalliimpaa, kun joudutaan lumitöihin esimerkiksi liukkauden torjuntatöiden sijaan.

– Varsinkin, kun lunta tulee niin paljon, että sitä joudutaan kuljettamaan pois.

Väkiluvultaan Kerava on Suomen 30. suurin kunta ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin.

– Aika nopeasti tullaan siihen tilanteeseen, että lunta on kuljetettava. Nyt on jo aloitettu kuljettamaan lunta pois kaduilta.

Kuluvan vuoden osalta kunnossapidon kustannukset ovat suuremmat kuin osattiin arvioida.

– Kustannukset tulevat ylittymään, puhutaan yli 100 000 eurosta.

Toisaalta kaupungin työntekijöitä on ollut kunnossapitokiireiden takia poissa muista tehtävistä, joten säästöjäkin saadaan muualta, Vähätörmä täsmentää.

Polttoaineen hinnan nousu on lähtien kasvattanut kunnossapidon kustannuksia noin muutamalla prosentilla.

– Kokonaisuudessaan suurin kustannuserä kertyy palkkakustannuksista, Vähätörmä jatkaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*