EK korostaa, että
kysymys on raameista, joiden sisällä liitot voivat tehdä omia
sopimuksiaan.

Raamisopimus merkitsee, että palkkakustannukset
nousevat yhteensä 4,3 prosenttia runsaan kahden vuoden aikana.

Korotustaso on sama, minkä SAK ja STTK aiemmin hylkäsivät, mutta nyt sen
päälle tulee ensi vuoden alusta 150 euron kertaerä.

Sopimukseen kuuluu paljon työelämän laatuasioiden parannuksia ja työttömyysturvan kehittämistä.

– Ammattitaidon
parantamiseksi työntekijät voivat osallistua vuosittain kolmen päivän
ajan koulutukseen. Yli 55-vuotiaiden kohdalla näitä päiviä voidaan
käyttää myös työkyvyn edistämiseen. Isyysvapaa pitenee kaksi viikkoa.
Työsuojelua kehitetään, työttömyysturvaa parannetaan ja
yksinkertaistetaan sekä pätkä- ja vuokratyöhön liittyviä epäkohtia
korjataan, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) sanoo.

Keskusjärjestösopimuksen
syntyminen merkitsee, että palkankorotuksista ryhdytään neuvottelemaan
alakohtaisesti. Ne on saatava valmiiksi 24. marraskuuta mennessä, ja
keskusjärjestöt tarkastelevat sopimusten kattavuutta seuraavana päivänä
ja kertovat käsityksensä maan hallitukselle.

Hallituksen odotetaan tukevan ratkaisua verotuksella, kun sopimus on saanut taakseen riittävän kattavuuden.

SAK:n
liitoista vain Rakennusliitto aikoo pysyä raamisopimuksen ulkopuolella.
Työtaisteluvaroituksen jättänyt Metalliliitto päättää lauantaina
valtuustossaan, voidaanko neuvottelutuloksen pohjalta jatkaa
liittokohtaisia neuvotteluja.

(KL / STT)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*