”Kaikki käyttivät hinnannousut hyväkseen” – Kuntakonkari törmäsi sote-kaudellaan kohtuuttomiin vaatimuksiin
Hyvinvointialueiden ensimmäinen kausi on ollut lähinnä kamppailua talouden parissa. Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen katsoo, että alueilla, ainakin pääosalla, on mahdoton tehtävä hoitaa alijäämät vaadittuun aikarajaan mennessä.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) sanoo, että pääosa hyvinvointialueista ei pysty hoitamaan alijäämiään asetettuun aikarajaan mennessä.
– Alijäämän hoitaminen vaaditusti on valtion puolelta oikeastaan kohtuuton vaatimus.
Laukkanen ottaa esimerkin.
– Muuan hyvinvointialue ilmoitti, että alijäämän kattamiseksi se saa pudotettua kuluja kymmenen prosenttia. No, eihän se ole alueiden nykytilanteessa mahdollista.
Laukkasen mukaan valtiota tavallaan voi ymmärtää maan talouden tilan vuoksi.
– Ministeriön virkajohto kyllä tuntee alueiden asetelmat. Ehkä logiikka on se, että kun pidetään uhkaa yllä, alueet edes yrittävät jotain.
Laukkasen oma alue kirjaa alijäämää runsaat 76 miljoonaa euroa, mikä on maan keskiarvoa, noin 600 euroa asukasta kohden.
Laukkanen listaa helposti talousasetelmien ykkössyyt.
– Kuntien sote-rahoitus ei siirtynyt kuten piti, hyvinvointialue maksaa viisi miljoonaa euroa vuodessa ylimääräistä kuntien sote-kiinteistöistä, sote-muutoksen palkkaharmonisointi oli kallis ja päälle tuli vielä alan palkkaratkaisu.
– Ukrainan tilanteen vuoksi kulut kasvoivat. Tuli inflaatio, ja kaikki käyttivät hinnannousut hyväkseen.
Talous on kyllä otettu vakavasti ja tehty paljon ja kaikkea. Eloisa esimerkiksi on käynyt läpi neljät yhteistoimintamenettelyt, joissa 400 työtehtävää on muutettu tarpeita vastaaviksi.
”Mahdoton tehtävä”
Heikki Laukkanen on katsonut sote-maailmaa sekä kunnanjohtajana että aluehallituksen puheenjohtajana.
Laukkanen, 73, oli kuntasektorin palveluksessa yli 40 vuotta ja siitä 30 vuotta eteläsavolaisen maaseutukunnan Juvan kunnanjohtaja. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016 ja lähti ensimmäisiin aluevaaleihin ehdokkaaksi.
Yli kuntarajojen luottamusta nauttinut kuntakonkari meni keskustan listalla äänivyöryllä läpi, mutta hän ei asetu enää ehdolle huhtikuun aluevaaleissa.
– Koen, että olen hoitanut kansalaisvelvollisuuteni. Pyyntöjä tuli kyllä, mutta tämä oli oma ratkaisuni.
– Kausi oli vaikea. Kun oli ensimmäiset aluevaalit, puhuttiin vain palvelujen parantumisesta. Tilanne oli ihan erilainen kuin nyt.
– Jos urheilutermiä käyttäisi niin kausi on ollut korkeushyppyä, jossa rima on seiväshypyn korkeudella, toisin sanoen oli tehtävä mahdottomia.
Maakuntavero ei ole ratkaisu
Laukkanen sanoo kuitenkin, että sote-uudistus piti tehdä ja että nykyinen malli toimii.
– Peruskunnille sosiaali- ja terveystoimea ei voinut jättää. Jos olisi jätetty, esimerkiksi kaikki Etelä-Savon kunnat olisivat kriisikuntia. Kunnat vain odottelivat 15 vuotta valtiolta ratkaisua eivätkä itse tehneet mitään.
Malli, jossa perusterveys, erikoissairaanhoito, vanhustenhuolto ja pelastustoimi ovat yhdessä paikassa, on hyvä ratkaisu.
– Kansalaisetkin voivat olla turvallisin mielin. On tietysti ylilyöntejäkin ja jokin epäonnistuu, mutta palvelut kuitenkin pelaavat, THL:n raportinkin perusteella.
Valuvikoja silti jäi, ennen muuta rahoitukseen.
– Rahoitusjärjestelmä pitää käydä läpi, vuokratyövoimamenot pitää saada kuriin ja hyvinvointialueiden pitää tehdä erikoissairaanhoidossa yhteistyötä.
Laukkanen arvioi, että nykyisellä mallilla mennään pitkälle tuleviin vuosiin, sillä jos päädyttäisiin spekuloituun viiden alueen jakoon, ”edessä olisi vuosien hässäkkä”.
Maakuntaveroa rahoitusratkaisuna Laukkanen ei kannata.
– Vero ei ole ratkaisu akuuttiin rahoitusongelmaan. Pitemmällä aikavälillä alueiden omaa tulopohjaa pitää vahvistaa.
”Kaikki ei jää ennalleen”
Paljon puhetta varsinkin poliittisissa piireissä herättää vaatimus lähipalveluista.
Laukkanen tuumii tyynesti, että poliitikoilla on eri käsityksiä siitä, mitä lähipalveluilla tarkoitetaan.
– On selvää, että kaikki ei jää ennalleen. Palvelutavat muuttuvat ja digitaalisuus on tullut kuvaan mukaan.
– Joka kunnassa on palveluyksikkö, mutta ovet eivät välttämättä ole auki joka päivä. Lähipalveluna kotiin annettavat palvelut ovat lisääntyneet. Kyse on siitä, että saako tarvittavan hoidon.
Eloisassa on hyviä kokemuksia esimerkiksi vanhustenhuollon omalääkärimallista. Laukkanen luonnehti Eloisaa notkeaksi palveluntarjoajaksi, jonka palvelut pärjäävät kansallisessa vertailussa. Virkajohtoa hän kehuu sitoutumisesta.
Etelä-Savon hyvinvointialuetta Eloisaa johtaa Santeri Seppälä. Luottamusjohtaja, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen antaa hienoset kehut koko virkajohdolle. – Eloisan palvelut pärjäävät kansallisessa vertailussa, sanoo Laukkanen.
”Ei ihan huono harjoitus”
Eloisan alueen rajuin vääntö käytiin kahden keskussairaalan dilemmasta. Mikkelissä on nyt keskussairaala ja Savonlinnassa sairaala.
– Nykyisellä rahoituksella ei kahta keskussairaalaa pysty pitämään yllä millään.
Näkemyserot ovat johtaneet peräti huoli-ilmoituksiin saakka, Laukkastakin koskeviin, kun päätökset eivät ole tyydyttäneet kaikkia.
Laukkanen katsoo aluehallintokautta taaksepäin.
– En luvannut kuuta taivaalta, vaan realismia. Piti uskaltaa ajatella asioita uudelleen. Aluehallintokausi ei ollut ihan huono harjoitus, ja paljon hyvää on saatu aikaiseksi.
– Kausi oli kyllä vaikeampi kuin luulin. En ole katkera, mutta aika raskasta on ollut.
Kovissa paineissa tukea on tullut kollegoilta. Aluehallitusten puheenjohtajilla on ryhmänsä, joka tapaa säännöllisesti ja viestittelee keskenään omassa Whatsup-ryhmässään.
– Se on sellainen vertaistukiverkosto. Ymmärrämme toisiamme.
Lue myös:
Kovin lujasti Laukkanen uskoo hyvinvointialuemalliin, vaikka siinä on vakavia puutteita. Syy on siinä, että uudistusta sorvattaessa, puoluepoliittiset tavoitteet menivät terveydenhuollon edelle. Siinä taistelussa ei varsinaisista soten tavoitteista päästy edes keskustelemaan. Toiveet oivat kyllä hienot, mutta niiden eteen ei tehty mitään.
Tarvittaisiin kokonaisvaltainen uudistus, sillä sote-järjestelmä on liian monimutkainen ja dynaaminen, jotta sitä voitaisiin ikinä osaoptimoinnein saada kuntoon. Yksinkertainen ratkaisu on olemassa, mutta siitä poliitikot eivät halua kuulla, koska se poistaisi puoluepolitiikan terveydenhuollosta (googlaa: Pelkistetty Sote ylittää kaikki sote-uudistuksen tavoitteet).
Hyvin perusteltu. Nykymeno kepulle 21 aluetta takasivat kannatuksen ja hyvinvointi valtion alasajon. Nämä kaksi puoluetta haluavat viedä tuhkatkin pesästä tällä mallilla.
Kuntapäättäjät sen ongelman rakensivat kunnallisen soten alijäämiä,rakennellessaan. Aika sikamaista.