Kainuulaiset korostavat: Äänestäjät saatava ymmärtämään aluevaalien merkitys

Kun muualla Manner-Suomessa ollaan sote-uudistuksen mukanaan tuomien aluevaalien kanssa uuden edessä, niin Kainuussa kokeneimmat toimijat voivat muistella menneitä. Kainuun hallintokokeiluun liittyen vuoden 2004 ja 2008 kuntavaalien yhteydessä järjestettiin myös maakuntavaalit.

Suomussalmen ex-kunnanjohtaja Timo A Säkkinen (kesk.) koki hallintokokeilun joka tasolla. Hän oli maakuntajohtajana valmistelemassa kokeilua reilun vuoden ajan 2004-2005, toimi Suomussalmen kunnanjohtajana ja oli hallintokokeilun toisella kaudella myös maakuntavaltuutettu ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja.

Tulevan suhteen Säkkinen kantaa huolta siitä, löytävätkö äänestäjät tiensä uurnille tammikuun aluevaaleissa. Molemmissa Kainuun maakuntavaaleissa äänestysprosentti jäi samaan aikaan pidettyjä kuntavaaleja alhaisemmaksi. Vuoden 2004 vaalien äänestysprosentti oli 51,3 ja neljä vuotta myöhemmin päädyttiin 52 prosentin äänestysaktiivisuuteen.

-Minä toivon, ettei aluevaaleista tule EU-vaalit kakkosta. Nyt on kyse ihmisten peruspalveluista. Näissä vaaleissa äänestäminen on erittäin tärkeää. Siinä on kyllä ehdokkailla ja puolueilla kiritettävää, jotta äänestäjät saadaan liikkeelle, Säkkinen pohtii.

Välimatkat eivät lyhene

Samoilla linjoilla on myös pitkään Kuhmon kunnallispolitiikassa vaikuttanut Anneli Kinnunen. Kinnunen valittiin keskustan listalta molemmissa maakuntavaaleissa valtuustoon.

-Kainuun maakuntavaaleissa ihmiset eivät oikein tienneet, mistä siellä maakuntavaltuustossa päätetään. Kuntavaalien äänestysintoon varmasti koronakin vaikutti, mutta minä en usko, että nytkään aluevaaleissa äänestysprosentti nousee hurjan korkeaksi. Tätä sote-uudistusta on myös yritetty tehdä niin pitkään, että ihmiset ovat väsyneet koko hommaan, Kinnunen pelkää.

Jotain on kuitenkin tehtävissä, jotta kansa vaeltaisi vaaliuurnille vuodenvaihteen jälkeen. Ja äänestämään lähdettäisiin myös pienemmissä kunnissa, vaikka oman ehdokkaan läpimeno suurten kaupunkien ehdokkaiden puristuksessa vaikeaa olisikin.

-Informaatiolle ja asialliselle tiedottamiselle on tarvetta. On tärkeää, että ihmiset tietävät, mistä päätetään. Se ei ole hyvä asia, jos valta keskittyy kasvukeskuksiin. Kuntakeskusten välimatkat eivät kartalla lyhene, Anneli Kinnunen muistuttaa.

Oikealle tiedolle tarvetta

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana kuluneen valtuustokauden toiminut Anne Huotari (vas.) vaikutti vuoden 2004 maakuntavaalien aikaan Kajaanissa. Huotari oli ensimmäisten maakuntavaalien ääniharava yli 1500 äänellä.  Tuoreiden kuntavaalien alhainen äänestysprosentti huolettaa myös Oulun suunnalla, sillä pelkona on, että hyvinvointialueiden aluevaltuustovaalit jäävät ihmisille vieraiksi.

-Kyllä minä olen huolestunut kuntavaalien alhaisesta äänestysprosentista. Se on iso kysymys, että monet ihmiset eivät ole hahmottaneet, mikä organisaatio hyvinvointialue on ja mistä asioista aluevaltuustoissa päätetään. Aluevaalit pitää valmistella hirvittävän hyvin, jotta ihmiset saadaan liikkeelle. Aivan hirveästi on myös väärää tietoa liikkeellä, Huotari huokaa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee käsittämään 30 kuntaa. Tässä joukossa ovat niin yli 200 000 asukkaan Oulu ja alle 1000 asukkaan Hailuoto. Ajatuspaja Toivo julkaisi toukokuussa 2021 selvityksen, jonka perusteella kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan pientä kuntaa jäisi ilman aluevaltuutettua, mikäli äänestyskäyttäytyminen olisi vuoden 2017 kuntavaalien tasoa. Oulu puolestaan saisi aluevaltuustoon yksinkertaisen enemmistön.

-Se on selvää, etteivät kaikki pienet kunnat tule saamaan edustajiaan aluevaltuustoon. Siksi onkin tärkeää, että aluevaltuustoon valitut luottamushenkilöt pystyvät katsomaan hyvinvointialuetta kokonaisuutena sen oman kunnan sijaan. Ja vaikka asut Oulussa, niin ei se tarkoita sitä, että kaikki oululaiset aluevaltuutetut ajattelisivat asioita vain Oulun vinkkelistä. Täällä on paljon muualta muuttaneita ja ymmärrystä riittää myös pienempien paikkakuntien tarpeille, Huotari pohtii.

Kuntajohtaja sopii valtuustoon – ei välttämättä nuijan varteen

Hallintokokeilussa, samoin kuin tulevissa aluevaaleissa on mahdollista, että myös kuntajohtajia on ehdolla. Timo A Säkkinen oli ainoana kainuulaisena kuntajohtajana ehdolla vuoden 2008 maakuntavaaleissa ja päätyi lopulta maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi saakka.

-Se yhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein toimivin. Maakuntien kärkinimien tulisi olla luottamushenkilöitä, eikä virkamiehiä. Luulen, että kaikissa kunnissa sitä ei katsota hyvällä, jos kuntajohtaja lähtee mukaan vaaleihin. Minä tosin olin ollut jo kaksi kertaa ehdolla eduskuntaankin, joten se poliittisuus ei ollut meillä ongelma.

-Joka tapauksessa kuntajohtajien asiantuntemukselle on tulevissa valtuustoissa käyttöä. He pystyvät vaikuttamaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon viran tuoman asiantuntemuksen avulla. Valtuutetun tehtävät sopivat myös kuntajohtajalle, Säkkinen arvioi.

Paljon on pelkoja ollut esillä sen suhteen, onko pienillä kunnilla lainkaan valtaa päätöksenteossa, jos aluevaalien myötä valtuustopaikat menevät isojen kaupunkien päättäjille. Kainuun hallintokokeilussa ensimmäisellä kerralla oli varmistettu lainsäädännöllä, että jokainen kunta edustajan maakuntavaltuuston sai. Toisella kerralla monimutkaiseksi koetusta mallista luovuttiin, mutta siitä huolimatta kaikki kunnat saivat ainakin yhden valtuutetun läpi.

-Meillä oli Kainuussa sikäli onnellinen tilanne, että ei ollut kuntaa, jonka valtuutetut olisivat muodostaneet enemmistön. Suoralla kansanvaalilla onnistuttiin siinä suhteessa saamaan aikaan hyvät toimielimet.  Aluevaalin tuloksen suhteen paljon on kyse siitä, miten ehdokasasettelu rakentuu. Jos puolueet haluavat, niin ehdokasasettelulla voidaan vaikuttaa alueellisen kattavuuteen, Säkkinen pohtii.

Maakuntakeskus ei yksin pärjää

Timo A Säkkinen tunnistaa sen pelon, mitä pienissä maalaiskunnissa tunnetaan sen suhteen, että päätösvalta omista peruspalveluista katoaa käsistä. Meno voi olla tylyä, jos sille päälle lähdetään.

-Jos on olemassa vaara, että yhden kunnan alueelta valitut valtuutetut ovat enemmistönä, niin siitä voi muodostua ongelma. Puoluepolitiikkahan se päätöksenteossa ratkaisee, mutta aina siellä on myös se kotikunta taustalla. Päätöksenteossa on kyse inhimillisyydestä, Säkkinen muistuttaa.

Kainuun alueellakin on tuoreita kokemuksia siitä, miten oman alueen palveluja puolustetaan. Silloin rivit kootaan ja päätökset voivat muuttua.

-Isot kunnat voivat halutessaan huomioida pienempiä. On varottava, ettei tilanne johda siihen, mikä pullahti täällä Kainuussa tänä keväänä esiin. Viikonlopun lääkäripäivystyksiä oltiin lopettamassa Kuhmosta ja Suomussalmelta ilman, että Kainuun sote neuvotteli asiasta kyseisten kuntien kanssa. Onneksi se päätös meni nurin oikaisuvaatimuksella, toteaa Säkkinen.

Ylä-Kainuun suunnasta irtoaa vielä päätteeksi viisaita sanoja, joita kannattaa miettiä eri puolilla Suomea.

-Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Oulu on suurempi kuin koko muu maakunta yhteensä. Kun Oulun isoa kuntaliitosta aikanaan valmisteltiin, niin sanoin silloiselle kaupunginjohtajalle, että yksi asia, joka Oulun pitää muistaa on se, että maakuntakeskukset eivät ole mitään, ellei maakunta voi hyvin. Maakuntakeskukset ovat yhtä riippuvaisia maakunnasta, kuin maakunnat maakuntakeskuksesta, Timo A Säkkinen muistuttaa.