Kainuun menot ovat pysyneet kurissa
Kainuun hallintokokeilu jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka. Kainuun mahdollisuudet muusta maasta poikkeavaan hallintomalliin ratkaistaan erikseen kuntauudistuksen edetessä.
Seurantaryhmän tuore raportti on järjestyksessään viides. Siinä käsitellään maakunnan taloutta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuspalvelujen saatavuutta. Tarkastelussa on myös kansalaisvaikuttaminen ja viestintä hallintokokeilun aikana.
Raportin mukaan kokeilulle asetettu yleinen tavoite menojen kasvun hillitsemisestä on saavutettu. Sen sijaan tavoitteeksi asetetussa menojen kasvun puolittamisessa ei ole onnistuttu. Menojen kasvu oli keskimäärin 85 prosenttia valtakunnan kasvusta.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintamenojen ja nettokäyttökustannusten kasvu on kokonaisuudessaan ollut valtakunnan tasoon ja valittuihin vertailumaakuntiin verrattuna pienempää.
Myös Kainuun kunnat ovat hyötyneet kokeilusta taloudellisesti. Vastaavien palveluiden järjestäminen yksittäisten kuntien palveluina olisi maksanut kainuulaisille veronmaksajille laskentatavasta riippuen noin 60 – 100 miljoonaa euroa enemmän vuosina 2005-2010.
Toisen asteen koulutus vetää
Raportin mukaan Kainuussa peruskoulun lopettavat opiskelijat pääsevät lähes sataprosenttisesti toisen asteen opintoihin. Toisen asteen koulutuksen siirtäminen maakunnallisesti järjestettäväksi on tiivistänyt lukioiden ja ammatillisen koulutuksen keskinäistä yhteistyötä.
Alenevan ikäluokkakehityksen vuoksi toisen asteen oppilaitosverkon sopeuttamiseen liittyvistä päätöksistä on käyty päättäjien ja virkamiesten neuvottelujen lisäksi vilkasta kansalaiskeskustelua.
Kansalaisia on kuultu aiempaa enemmän
Kainuun tavoitteena on malli, jossa erilaiset kuulemis- ja vaikutusten arviointimenetelmät kytketään saumattomasti ja suunnitelmallisesti päätösten ja strategioiden valmisteluun. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja peruskuntien haasteena on neuvottelujärjestelmän hiominen erityisesti lähipalvelujen määrittelyssä.
Kansalaisvaikuttamisen ohjelman päivitys käynnistyi vuonna 2010. Seurantaraportin mukaan viestinnälliset tavoitteet ovat pitkälti toteutuneet ja kansalaisten kuuleminen on laajentunut huomattavasti. Omien julkaisujen ja erityisesti verkkosivujen merkitys kansalaisten kuulemisessa on kasvanut huomattavasti.
Sen sijaan kolmannen sektorin kumppanuus ja aktiivisen kansalaisuuden kasvattaminen ovat edenneet hitaammin.
(KL)
