Kaivokset kiristävät kuntien taloutta
Ylikansallinen kaivostoiminta jyrää erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kunnat toivovat kaivoksilta työpaikkoja ja verotuloja.
Kuusamon kaupunginjohtajan Timo Halosen mukaan kunnat ja yksityiset maanomistajat voivat vaikuttaa kaivoshankkeisiin vain välillisesti ja vähän. Kansallinen etu menee paikallisten ohi.
– Mutta jos kaivos tulee, kunnan pitää hyötyä siitä ja ehtiä kuolettaa investoinnit sen aikana. On myös saatava varmuus, ettei jälkihoito jää kunnan käsiin.
Kittilässä kultakaivoksen ja matkailun tulot ovat yhtä suuret; 200 miljoonaa euroa. 6 300 asukkaan kunnassa kaivos työllistää 400 suoraan ja 200 alihankinnassa. Kerrannaisina tulee kolme muuta työpaikkaa yhtä kaivostyöpaikkaa kohden.
Kaivosväestä 55 prosenttia asuu Kittilässä, 30 prosenttia muualla Lapissa. Kunnalla oli valmiiksi kaavoitettua rakennusmaata, jonne yksityinen yritys on rakentanut asuntoja kaivosväenkin tarpeisiin.
Kittilän verotulot ovat 18 miljoonaa euroa. Neljän miljoonan euron yhteisöveroista kaivos tuo puolet. Kunnan asukaskohtainen velkamäärä on nyt yli 4 000 euroa ja kasvussa.
– Syynä ei ole kaivos vaan terveys-, vanhustenhuolto ja päiväkoti-investoinnit, joita on tehtävä muutoinkin. Työttömyysaste on puolittunut kymmenessä vuodessa. Näkymät ovat myönteiset ja tilanne hallinnassa, kunnanjohtaja Anna Mäkelä kuittaa.
”Kaivosasiat ovat iso asia seuraavat sata vuotta”
Kaivoksista halutaan kunnille tulo-, yhteisö- ja kiinteistöveron lisäksi muutakin hyötyä. Pohjoisen kansanedustajat ovat nostaneet esiin kotimaisen tai pohjoismaisen kaivosveron, valtiollisen sijoitus- tai kaivosyhtiön, sekä louhintamaksun osatuloutuksen kunnille.
Työ- ja elinkeinoministeriö on jo selvittämässä louhintamaksujärjestelmän kehittämistä.
Pohjoiskalotilla kaivosasioissa sukkuloinut kansanedustaja, Kolarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Simo Rundgren, kesk. on kehitellyt louhintamaksuun perustuvaa luonnonvararahastomallia. Kaivosyhtiöt maksaisivat yritysverojen lisäksi varoja rahastoon, josta kaivospaikkakunnat saisivat erillispäätöksillä sopeutusvaroja kaivoksen rakennus- ja lopetusvaiheissa. Mallina on Norjan öljyrahasto, johon on 25 vuodessa kerätty 450 miljardia euroa.
– Kaivosasiat ovat Suomessa seuraavat sata vuotta niin iso asia, että siihen on varauduttava, Rundgren sanoo.
(KL)
Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntalehdessä 2/2013.
