Kansainväliset taloustutkijat: Suomen paikallishallinnon uudistaminen on välttämätöntä

 

Tulevaisuuden haasteisiin ei voida riittävästi vastata kuntien säätelyä ja rahoitusjärjestelmää uudistamalla, vaan kuntarakenteen sekä kuntien ja valtion tehtäväjaon uudistaminen on välttämätöntä, päättelee kansainvälinen tutkijajoukko.

 

– Uudistamisessa tulisi samanaikaisesti päättää kuntien ja valtion työnjaosta, kuntarakenteesta, rahoitusjärjestelmästä ja kuntien ohjauksesta, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusjohtaja Antti Moisio sanoo.

 

VATT:n julkisten palvelujen vaikuttavuus -tutkimusaluetta johtavan Moision näkemys perustuu suomalaisten, tanskalaisten, norjalaisten ja kanadalaisten julkishallintoon keskittyneiden tutkijoiden tutkimustuloksiin sekä kokemuksiin kuntauudistuksista Tanskassa ja Kanadassa.

 

Paikallishallinnon uudistustarpeita ja kokemuksia käsitellään Moision toimittamassa, paikallisen julkishallinnon uudistuksiin keskittyvässä julkaisussa  ”Rethinking local government: Essays on municipal reform”.

 

Lähtökohta on samanlainen kaikissa Pohjoismaissa: paikallistasolle on delegoitu merkittäviä tehtäviä, joita valtio on halunnut säädellä.

 

Paikallistason tehtävät kuitenkin jakaantuvat naapurimaissa eri tavoin, joten vaihtoehtojen vertailuun on hyvä mahdollisuus.

 

 

Suomessa valmisteilla oleva kuntauudistus saa ymmärrystä arvostetuilta norjalaisilta paikallisen julkistalouden professoreilta. He kuitenkin korostavat, että kuntarakenteiden ohella on tarkasteluun otettava kuntien ja valtion tehtäväjako.

 

Norjalaistutkijoiden Lars-Erik Borgen ja Jørn Rattsøn (Norwegian University of Science and Technology) mukaan Tanskan kuntauudistus voisi olla mallina Suomessa ja Norjassa, joissa kuntakoko on edelleen verraten pieni. Nykyistä suurempien kuntien tulopohja olisi vahvempi ja erot väestön palvelutarpeessa pienenisivät.

 

Vaihtoehtona kuntauudistukselle olisi siirtää suurin osa kuntien merkittävimmistä tehtävistä valtiolle. Kunnille jäisivät lähinnä sellaiset paikalliset tehtävät, kuten paikallinen infrastruktuuri, joita valtiolla ei juuri olisi intressiä säädellä. Tämän uudistusvaihtoehdon toteutumista Borge ja Rattsø eivät kuitenkaan pidä kovin realistisena.

 

 

Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen taas haetaan näkemystä Toronton metropoliuudistuksesta. Mitkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia, mutta Toronton yliopiston professorien Enid Slackin ja Richard Birdin mielestä kaksiportainen hallinto olisi paras vaihtoehto myös Helsingin seudulla.

 

Metropolialueiden haasteista merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

Kaksiportainen hallintomalli olisi Toronton yliopiston professorien Enid Slackin ja Richard Birdin mielestä paras vaihtoehto metropolialueen hallinnon järjestämiseksi, myös Helsingin seudulla. Metropolialueiden haasteista eräs merkittävimpiä on se, miten hyvin hallintojärjestelmä kattaa koko toiminnallisen alueen.

 

Kaksiportaisessa mallissa ylempi hallinnontaso huolehtisi yksittäisiä kuntia laajemman vaikutusalueen tehtävistä ja kunnat puolestaan keskittyisivät oman alueensa palvelujen järjestämiseen.

 

Erityisesti koko seutua koskevat liikenneratkaisut, maankäytön suunnittelu ja myös terveydenhuolto voisivat kuulua ylemmän hallinnontason tehtäviin.

 

Kuntaliitokset ja kuntien välinen yhteistyö eivät siten yksin ratkaise metropolialueiden ongelmia, vaikka niidenkin avulla voidaan ratkaista osa metropolialueen ongelmista. Liitosten avulla saataviin mittakaavahyötyihin Slack ja Bird eivät omien tutkimustensa perusteella usko.