Kansallinen palveluarkkitehtuuri vaatii hyvää kansallista johtamista

Suomeen aletaan osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa toteuttaa kansallisen palveluarkkitehtuuria, jonka on tarkoitus luoda yhteinen pohja julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseen ja tietojärjestelmien väliseen tiedon vaihtoon.

 

Erityisasiantuntija Karri Vainio Kuntaliitosta pitää päätöstä merkittävänä, koska se tarjoaa kunnille mahdollisuuden entistä paremmassa yhteistyössä kehittää ratkaisujaan ja saada kansalliset yhteiset palvelut ja tietovarannot ja sitä kautta tiedot käyttöön omien palvelujen kehittämisen tueksi.

 

– Jo vuosia on odotettu, että syntyy tämäntyyppistä kehittämistyötä, jolla nimenomaan pyritään saamaan yhteistä kivijalkaa tietoyhteiskunnan rakentamiselle. Aiemmin tätä on tehty sektorikohtaisesti  ja ministeriökohtaisesti, mikä ei kuntien näkökulmasta ole aina ollut helppoa, Vainio sanoo.

 

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen, kok., mukaan Tavoitteena on saada palveluväylä asteittain kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon käyttöön vuodesta 2015 alkaen.

 

– Väylään yhdistyy sähköinen tunnistus, ja yksi ensimmäisistä palveluista tulee olemaan asiakkaan mahdollisuus tarkastella omia tietojaan eri rekistereistä, Virkkunen sanoo.

 

 

Palveluväylä tarjoaa tien tiedolle, mutta se ei
itsessään vielä riitä. Todellinen hyöty tulee siitä, kuinka
palveluarkkitehtuuri ja tiedot vaikuttavat palvelun tuottamiseen tai
asiakkaan omaan toimintaan, Vainio korostaa.

Hän pitää aikataulua kunnianhimoisena mutta mahdollisena. Ratkaisevaa on toteutuksen priorisointi ja käyttöönoton vaiheistaminen niin, että löytyy asiat joista toimeenpano kannattaa aloittaa.

 

– Iso kysymys on se, että ei ensiksi lähdetä purkamaan jotain toimivaa ja olemassa olevaa vaan kohdistetaan kehittäminen ja käyttöön otto osa-alueille joissa ei nykyään ole toimivaa ratkaisua.

Vainio muistuttaa, että terveydenhuollossa julkisella
puolella on saatu sähköisen lääkemääräyksen kaltaisia palveluja juuri
käyttöön, ja näiden palvelujen turvaaminen on uuden arkkitehtuurin
suunnittelussa olennaista. 

Vainion mukaan vahva kansallinen johtaminen on tässä ydinasia.

 

– On keskeistä, että syntyy järkevä ja vaiheistettu ja olemassa olevat ratkaisut huomioiva toimeenpanosuunnitelma, joka antaa kunnille marssijärjestyksen, miten asiassa edetään.  Yksittäiset kunnat eivät voi lähteä itsenäisesti ottamaan väylää tai arkkitehtuuria käyttöön.

 

– Tarvitaan tukea ja kansallista johtamista, etteivät yksittäiset kunnat jää yksin.

 

 

Palveluväylän toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Viron kanssa. Palveluväylä kehitetään Viron X-roadin pohjalta ja samoilla periaatteilla.

 

Vainio kehottaa katsomaan myös muihin suuntiin kuin vain eteläiseen naapuriin.

 

– Vaikka yhteistyö Viron kanssa on merkittävä mahdollisuus, pitäisi pysytä tähyämään muihin suuntiin ja tarkkailla esimerkiksi, mitä muut Pohjoismaat tekevät tämäntyyppisen kehittämisen saralla.

 

– Muiden Pohjoismaiden palvelurakenne ja kuntien tehtävät ovat ehkä lähempänä Suomen mallia kuin Viron malli. Viron kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi kannattaa aktiivisesti rakentaa yhteistyön siltoja muiden naapurimaiden suuntaan.