Vain 70 kunnassa on jäljellä enää yksi peruskoulu. Suomesta on vuosina 1990-2020 lakkautettu noin 2 900 peruskoulua. Kuva: Ville Miettinen

Suomen kouluverkko on jo niin harva, että lasten edun mukainen toiminta on paikoin haastavaa, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista.

–Maaseutu- ja saaristoalueilla olevat kunnat pystyvät järjestämään perusopetusta kattavasti ja laadukkaasti haastavista olosuhteista huolimatta. Nykyinen tilanne alkaa kuitenkin olla jo äärirajoilla esimerkiksi koulukuljetuksissa, sanoo Karvin arviointineuvos Mari Räkköläinen tiedotteessa.

Karvi arvioi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksia ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa selvitettiin, millainen yhteys perusopetuksen lakkautuksilla ja opetuksen keskittymisellä koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin on lasten hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja yhdenvertaisuuteen muun muassa koulumatkojen pidentyessä.

Suomesta on vuosina 1990-2020 Suomesta on lakkautettu 2 900 peruskoulua. Se on selvästi yli puolet Suomen peruskouluista.

Mainos



–Koulujen lakkautukset ovat olleet liioiteltuja ja kaukana hyvän hallinnon yhdenvertaisuus- ja oikeasuhtaisuusvelvoitteesta. Elinkelpoisiakin kouluja on lakkautettu aggressiivisesti, ja näin julkinen valta on ollut kiihdyttämässä entisestään laskevia oppilasmääräennusteita, sanoo opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä- Suomen aluehallintovirastosta.

Harventuneen kouluverkon seurauksena alakoulujen koulujetusoppilaista jo selvän enemmistön koulumatka kestää tunnista kahteen ja puoleen tuntia, ja lähes 700 alakoululaisen koulumatka-aika on lainvastaisesti yli 2,5 tuntia.

–Kouluverkon muutokset ovat sellaisia, että koulukuljetusten kehittäminen ei enää riitä, vaan on löydettävä uusia ratkaisuja, joilla tuetaan lähiopetuksen järjestämistä ja kehitetään kouluverkon toimivuutta, Räkköläinen toteaa.

Mainos



Pisimmät koulumatka-ajat Etelä-Suomessa

Vaikka Lapissa on kilometreissä mitattuna ylivoimaisesti pisimmät koulumatkat, istuvat eteläsuomalaiset alakoululaiset silti pisimpään koulukuljetuksissa, Lehtola kertoo.

–Lapissa 65 prosentilla alakoulujen kuljetusoppilaista koulumatka kestää alle tunnin. Etelä-Suomessa vastaava osuus on vain 39 prosenttia.

Tilannetta pahentaa harvan kouluverkon ohella se, että koulukuljetuksia on yhdistelty, jolloin koulubussissa tai taksissa vietetty aika pitenee, vaikka etäisyys kodista kouluun ei olisikaan pitkä, Lehtola sanoo.

Koulukuljetuksilla on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten vapaa-ajan vieton ja harrastamisen mahdollisuuksiin, sillä koulukyytejä käyttävien oppilaiden on vaikea osallistua koulun jälkeen tarjottuihin harrastusmahdollisuuksiin.

–Koulukuljetusten kilpailutukseen onkin vaikea yhdistää lapsen etua. Kuljetusjärjestelyt ovat kunnissa haaste, kun yritetään varmistaa lasten ja nuorten sosiaalisten oikeuksien toteutumista, Räkköläinen sanoo.

”Sivistykselliset perusoikeudet eivät toteudu”

Vaikka perusopetus on Suomessa Karvin arvion mukaan kattavaa ja laadukasta, on maaseutu- ja saaristoalueiden kunnilla haasteita varmistaa lapsen edun toteutuminen.

–Lapset ja nuoret selkeästi kaipaavat enemmän mahdollisuuksia saada ääntään kuuluville, kertoo arviointiasiantuntija Tanja Laimi tiedotteessa.

Mitä lasten oikeuksiin tulee, Lehtola menee vielä pidemmälle. Hän sanoo suoraan, että lasten yhdenvertaiset sivistykselliset oikeudet eivät Suomessa toteudu.

–Koulujen lakkautukset kohdistuvat alueellisesti vain tiettyyn ryhmään eli maaseudun lapsiin ja nuoriin, ja loukkaavat perustuslain, Lapsen oikeuden sopimuksen, hallintolain ja perusopetuslain yhdenvertaisuusperiaatetta ja lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta.

Vielä 1990-luvun alussa lakkautukset kohdistuivat alle 20 oppilaan kouluihin. Viimeisen viiden vuoden aikana suurin osa lakkautetuista kouluista on noin sadan oppilaan maaseutukoulut.

–Kouluverkkouudistuksissa ei tarkastella laisinkaan lasten yhdenvertaisia sivistyksellisiä perusoikeuksia, vaan lakkautuspäätökset tehdään puhtaasti taloudellisin perustein. Koululakkautuksesta tehty valitus voi Suomessa menestyä hallinto-oikeudessa ainoastaan muotovirheen, ei asiaperusteen, johdosta.

Lehtola muistuttaa, että Suomi on ratifioinut Lapsen oikeuksien sopimuksen jo vuonna 1991. Sen mukaan lapsen etu on ensisijainen ratkaisuperuste kaikessa päätöksenteossa.

–Koululakkautusvalmisteluissa ei ole tehty laillisia, lapsen edun mukaisia päätöksiä. Jos lapsivaikutusten arvioinnit olisi tehty lainmukaisesti, moni koulu olisi säästynyt.

–Koululakkautusvalmisteluissa ei ole tehty laillisia, lapsen edun ja oikeuden mukaisia moniammatillisia arvioita. Jos lapsivaikutusten arvioinnit olisi tehty lain mukaisesti, moni koulu olisi säästynyt. Näin olisi pystytty myös merkittävästi hillitsemään lasten kalliden korjaavien sote-kustannusten kasvua.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*