Kätilökapina koolla Eduskuntatalon edustalla – "Synnytyssairaaloiden lakkautukset eivät ole ratkaisu sote-ammattilaisten saatavuuteen"
Suomen Kätilöliitto on kutsunut mielenosoituksen koolle Eduskuntatalon edustalle. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomen Kätilöliitto järjestää tiistaina kello 11 alkaen Kätilökapina -mielenosoituksen Eduskuntatalolla Helsingissä. Mielenosoituksella vastustetaan hallituksen esittämiä synnytyssairaaloiden lakkautuksia ja niihin kohdistuvia leikkauksia.
Kätilöliiton näkemyksen mukaan hallituksen esittämät synnytyssairaaloiden lakkautukset eivät ole ratkaisu sote-ammattilaisten saatavuuteen tai osaamisen riittävyyteen. Liiton mukaan kätilöitä siirtyy muihin tehtäviin ja pois alalta, osaamista katoaa ja turvallisuus heikkenee.
– Turvallisuus on myös uhattuna matkasynnytysten lisääntyessä ja hoidon viivästyessä, Kätilöliiton tiedotteessa todetaan.
Liitto uskoo, että synnytystoiminnan lakkauttaminen ei tuo kustannussäästöjä vaan sen sijaan lisäkustannuksia muun muassa ambulanssi- ja ensihoidon kulujen myötä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Synnytystoiminnan lakkautuksella on Kätilöliiton mukaan merkittäviä vaikutuksia perheisiin ja kansalaisiin ja heidän yhdenvertaisen hoitonsa ja palveluiden saantiin.
Hallitus päätti huhtikuussa kehysriihessä, että synnytysten hoito lakkaa Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalassa viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä 31.12.2025.
Kemissä oli vuonna 2022 enää vain 389 synnytystä.
Toimenpiteitä poikkeusluvalla toimivien synnytyssairaaloiden toiminnan tarkastelussa olisi tarvittu jo aiemmin, totesi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) eduskunnan täysistunnossa 23. huhtikuuta vastatessaan opposition välikysymykseen sairaalaverkkouudistuksesta.
Juuso sanoi ymmärtävänsä Lapin hyvinvointialueen päätöksen siirtää synnytykset Länsi-Pohjan keskussairaalasta Kemistä Rovaniemelle.
– Synnytysten lukumäärä on laskenut noin 400 synnytykseen vuodessa. Se tarkoittaa, että keskimäärin yksi vauva vuorokaudessa syntyy, ja tätä vauvaa päivystetään kolmessa vuorossa erittäin laajalla henkilöstömäärällä. Välimatka Kemistä Rovaniemelle tai Ouluun ei ole ylitsepääsemätön, se on vähän päälle sata kilometriä. Tällä toimenpiteellä Lapin hyvinvointialue saa taloudellisia säästöjä ja myöskin henkilöstöresursseja muihin palveluihin, Juuso sanoi.
HUS-yhtymä päättää itse sairaaloidensa palveluvalikoimasta, päivystyksistä ja synnytysten hoidosta Uudellamaalla. Tuoreimman maanantaina 6. toukokuuta tehdyn päätöksen mukaan synnytykset loppuvat Lohjan sairaalassa viimeistään vuonna 2026, mutta todennäköisesti jo aiemmin.
Jo tulevana kesänä HUS asetti Lohjan sairaalan synnytyksiin kesäsulun, minkä aikana noin 300 synnytystä siirtyy HUSin muihin synnytyssairaaloihin Naistenklinikalle sekä Espoon ja Hyvinkään sairaaloihin. Kaikille työntekijöille tarjotaan työtä muualta HUSista.
– Kesän suunnittelussa on nähtävissä suuria haasteita saada riittävästi lääkäreitä Lohjan sairaalan päivystysrinkeihin. Potilasturvallisuuden takaamiseksi päädyin siihen, että on tarpeen suunnitelmallisesti rajoittaa toimintoja Lohjan sairaalassa kesän ajan, kertoi toimintojen muutoksesta päätöksen tehnyt HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi helmikuussa.
Lohjan sairaalassa oli viime vuonna 1186 synnytystä ja siellä on ollut yli tuhat synnytystä vuosittain vuodesta 2016 lähtien.
Kaikkiaan HUSn sairaaloissa synnytykset vähenivät vuonna 2023 vuoden takaiseen nähden 1,5 prosenttia. Eniten vähennystä tapahtui Naistenklinikalla 3,4 prosenttia.
THL:n perinataalitilaston mukaan Kemin lisäksi muita alle 1000 synnytyksen sairaaloita 2022 olivat:
Rovaniemi 903
Lappeenranta 767
Kainuu 762
Mikkeli 643
Nais- ja lapsivihamielistä toimintaa lopettaa synnytyssairaalatoiminta. Kauhea näistä typeristä päätöksistä aiheutuvia tilanteita tienposkissa. Elämämme arvokkaimmat hetket eivät paina päättäjien setelipuntarissa yhtään enempää kuin vaikkapa yritykselle annetut tukieurot. He eivät ole tunnistaneet sellaista käsitettä kuin painoarvo. Terveenä syntyvä lapsi ja hyvinvoiva perheenäiti ja perhe kokonaisuudessaan, eikö koko se ole koko yhteiskunnan perusyksikkö? Mikä on sen painoarvo?