Tarvitaanko koko yön valaistusta? Tätä ainakin pienissä kunnissa pohditaan. Kuva JANNE GRÖNING

Kunnissa pohditaan parhaillaan, miten kasvaneita energialaskuja saadaan kuriin, miten energiaa olisi fiksuinta säästää.

– Tuosta vain ei isoja energiansäästöjä voida tehdä. Ensin on arvioitava, millaisia vaikutuksia energiansäästöllä olisi.

Näin pohtii kunnossapitopäällikkö Juha Räty Joensuun kaupungilta. Hän kertoo, että loppuviikosta pidetään johtoryhmän kokous, jonka listalla energia-asiat ovat.

Energiansäästö on ollut kaupungissa arkipäivää jo ennen nykyistä tilannetta. Valaistuksessa on siirrytty pitkälti ledeihin ja kiinteistöjen energiankäyttöä tehostettu.

– Samalla kun säästöjä pohditaan, on muistettava, että esimerkiksi päiväkotien ja koulujen on voitava toimia normaalisti. Myöskään rakennusten kuntoa ei voi vaarantaa.

– Yhtälö on vaikea.

Ilmanvaihtokoneiden suodattimien toiminta vaikuttaa paljon sähkönkulutukseen. Kaupungissa testataan paraikaa vähemmän energiaa kuluttavia suodattimia. Rädyllä on suuret toiveet uusista suodattimista.

Pimeitä öitä?

Myös Multialla käydään lähiviikkojen aikana läpi säästökeinoja. Kunnanjohtaja Arto Kummala kertoo, että teema on esillä myös kunnan johtoryhmässä.

Hän pohtii, että pieniin keinoihin tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota jokapäiväisessä arjessa. Valoja sammutetaan ahkerammin tiloista, joissa ei työskennellä, mutta jos halutaan isompia vaikutuksia, keinoksi on otettava esimerkiksi katuvalot.

– Olemme hiilineutraaliutta tavoitellessamme miettineet näitä asioita jo aiemmin ja siirtyneet valaistuksessa ledeihin. Nyt on löydettävä lisää keinoja.

Multian kunnan kiinteistöt ovat kaikeksi onneksi kunnossa, ja lämpökeskuksen kautta tulee ainoastaan kotimaista energiaa.

Kummala kertoo, että seuraavaksi kunnassa joudutaan miettimään yöaikaista katuvalaistusta. Se tarkoittaisi pimeitä öitä. Liiketunnistustekniikasta ei katuvalaistuksessa ole apua, sillä se ei ehdi reagoida tarpeeksi nopeasti ja valaista tiellä liikkuvan reittiä.

– Vielä nykyisellään kello on tässä paras.

Lämpötilojen laskusta kiinteistöissä on pohdittu aiemminkin, mutta sekään ei ole yksinkertainen juttu. Osa ihmisistä on vilukissoja ja tarvitsee normaalin huonelämpötilan, vaikka osa pärjäisikin viileämmässä.

Joensuun Rädyn tavoin hän viittaa myös tilojen kunnossapitoon. Kosteusvaurioita ei rakennuksiin haluta.

– Lisäksi menemme tässä työntekijät ja työmukavuus edellä, työssä viihtyminen on tärkeä asia. Tosin kannustamme kyllä pieneen lämpötilan laskuun.

Kummala näkee tilanteessa myös valoisan puolen. Kun uudet tavat otetaan käyttöön, niihin saatetaan tottua ja energiapihimmät tavat jäädä pysyviksi.

Kuumeneva keskustelu

Energia-asiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta kertoo, että energiakeskustelu on ryöpsähtänyt kuumaksi. Kunnissa ja kaupungeissa pohditaan nyt, mitä tehdään, jos niin sanotusti tosi on kyseessä – toisin sanoen energiasta tulee todellinen pula tai sen hinta nousee todella huimasti.

Koska maakaasua ei ole käytössä tai hinta huimaa päätä, on päätettävä, siirrytäänkö polttoöljyyn vai yritetäänkö energiaa säästää.

Riitti energiaa tai ei, kallistuva energian hinta pakottaa joka tapauksessa etsimään uusia tapoja. Monella kunnalla tosipaikka on edessä, kun tulee aika uusia sähkösopimus. Hinta pompsahtaa todennäköisesti kerralla reippaasti.

Energianeuvojien puhelimet ovat kuumina, kun kunnat kyselevät konkreettista tietoa energiansäästöä varten.

Nyt käydään läpi lämmitystä ja ilmanvaihtoa ja pohditaan uimahallin lämmitystä sekä luistinratojen jäädytystä.

Läpi käydään myös, mitä saadaan aikaan käyttöteknisillä toimenpiteillä – esimerkiksi ilmastoinnin säädöillä – ja millaiset investoinnit olisivat nyt järkeviä.

Toimintaa priorisoimaan?

Peltola kertoo energiatehokkuussopimusten seurannan tuloksista. Niiden mukaa energiansäästöistä 13 prosenttia on tullut käyttöteknisten toimenpiteiden ansiosta, loput 87 prosenttia investoinneista.

– Kun energianhinta nousee, investoinnit tulevat yhä kannattavimmiksi.

Kuuden suurimman eli C6-kaupunkien energiaverkoston tapaamisessa tällä viikolla vaihdettiin ajatuksia muun muassa siitä, miten asioita priorisoidaan, jos sydäntalven kylmimpään pakkasaikaan joudutaan pakon edessä säästämään lisää energiaa.

Peltola muistuttaa käytännön esimerkkinä, että esimerkiksi lämpötilan säätämisessä voi hyödyntää älykästä ohjausta. Tuolloin tiloja voi automaattisesti viilentää, kun niitä ei käytetä.

Lue lisää Maakaasulla lämpöä tuottavat kunnat uuden edessä: hinta on pilvissä ja saatavuus epävarmaa

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*