Kaupungit ovat alttiimpia sääkatastrofeille
Kaupungit itsessään luovat äärisääilmiöitä.
–Kaupungissa saattaa olla enimmillään jopa 12–15 astetta lämpimämpää kuin ympäröivällä maaseudulla, Dabberdt painottaa.
Urbaaneissa ympäristöissä myös esimerkiksi rankkasateet voivat ylittää viemäriverkoston poistokyvyn. Paljon asfalttia sisältävät seudut ovat ylipäänsä tulvaherkkiä.
Usea tapahtumassa oleva muutos vaikuttaa samalla kertaa kaupunkisäähän ja -ilmastoon. Näitä muutoksia ovat väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos sekä väestön muuttaminen rannikoille.
Raja, jolloin yli puolet maapallon väestöstä asui kaupungeissa, ylitettiin vuonna 2007.
Sääongelmien ehkäisykeinoksi soveltuu kaupungeissakin puiden istuttaminen.
–Myös viherkatot ja rakennusten vaalea väritys ovat hyödyksi.
Tutkimusjohtaja Dabberdt arvioi, että tiivis kaupunkirakenne New Yorkin tyyliin on ilmastovaikutusten kannalta parempi kuin laaja, hajautettu kaupunki kuten Los Angeles.
Kiinalla kyseenalainen kärkipaikka
Se, että kaupungit muodostavat "lämpösaarekkeita", on huono ilmiö myös hiilidioksidipäästöjen suhteen.
–Kun ulkolämpötila nousee 23 asteeseen, energiankäyttö alkaa nousta jyrkästi ilmastoinnin ja tuulettimien vuoksi.
Hiilidioksidi on Dabberdtin mukaan oiva mittari: lämpötilan nousun ja ilman hiilidioksidimäärän välillä on liki täydellinen vastaavuus.
Kiina ohitti Yhdysvallat hiilidioksidin tuottajana vuonna 2006. Muutos on ollut raju, sillä vielä 1950-luvun lopulla Suomi ja Kiina tuottivat yhtä paljon hiilidioksidia.
Säähavaintolaitteita valmistavan Vaisalan tutkimusjohtaja painottaa, että rannikkokaupungit ovat haavoittuvaisia merenpinnan nousun riskin vuoksi.
–Jäätikköjen sulamisen lisäksi merenpintaa nostaa se, että lämmetessään vesi laajenee.
Esimerkiksi Helsingissä vedenpinta nousi aiemmin vuosittain 1,8 milliä, nyt nousu on 4 milliä.
(KL / STT / Pertti Mattila)
