Kaupunkien aluekehitys kaipaa muutakin kuin elinkeinopolitiikkaa
Alueen menestyminen ei ole kiinni vain onnistuneesta elinkeinopolitiikasta. Tulevaisuudessa kaupunkiseutujen ja niillä toimivien yritysten menestymiseen vaikuttavat elinkeinopolitiikan lisäksi esimerkiksi se, onnistuuko seutu vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin, tukeeko seutu innovaatioiden syntymistä ja viihtyvätkö opiskelijat seudulla.
Tällöin kyse ei ole enää elinkeinopolitiikasta vaan koko seudun elinvoimasta, toteaa Kuntaliiton toimesta kaupunkiseutujen tulevaisuuskuvaa hahmotellut Eero Holstila.
– Tärkeää on hahmottaa, millä tavoin paikkakunnan vetovoimaa saadaan lisättyä, jotta ihmiset ja yritykset saadaan asettumaan paikkakunnalle ja uskomaan tulevaisuuteen siellä, Holstila sanoo.
Kuntaliiton vt.johtaja Jarkko Huovinen painottaa, että kuntien päätöksentekijöiden on entistä enemmän otettava huomioon kaikkien kuntien päätösten vaikutukset markkinoihin, verkostoihin ja kuntalaisten valintoihin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kyse on elinkeinopolitiikan laajentamisesta elinvoimapolitiikaksi, jonka toteuttamisesta on vastuussa koko kuntakonserni ja erityisesti kunnan johto, Huovinen painottaa.
Elinkeinopolitiikan perinteisiä keinoja ovat olleet yritysneuvonta, toimitilojen rakentaminen ja vuokraaminen, yritystonttien kaavoittaminen, toimialakohtaiset kehittämishankkeet sekä alueen markkinointi.
– Elinvoimapolitiikka nostaa perinteisen elinkeinopolitiikan keinovalikoiman rinnalle kuntien hankinnat, tapahtumat ja esimerkiksi asukkaiden viihtyvyyttä ja kaupallista dynamiikkaa lisäävät toimet, vertaa Huovinen.
Holstilan julkaisema raportti ”Kaupunki oman onnensa seppänä” julkaistiin tänään. Siinä tarkastellaan seitsemän kaupungin ja kaupunkiseudun kautta, mistä elinvoima rakentuu nyt ja tulevaisuudessa ja millaisia ovat alueiden tulevaisuuden haasteet. Mukana tarkastelussa olivat Jyväskylä, Lahti, Vaasa, Joensuu, Kotka, Turku ja Seinäjoki.
