Tampereen Vuoreksessa asuva Annika Laurell muutti uuteen kaupunginosaan, kun hänen Aleksi-poikansa sai odotetun paikan läheisestä vammaisten asumisyksiköstä. Matkaa kotoa asunnolle on vain viitisensataa metriä.
 
– Aleksin piti muuttaa uuteen ryhmäkotiin viime vuoden lokakuussa, Annika Laurell kertoo. Poika oli käynyt muuttovalmennuksessa ja oli innoissaan muutosta. Hän oli tutustunut tulevaan asuinpaikkaansa ja sen muihin asukkaisiin.
 
Ennen muuttoa Tampereen kaupungilta tuli ilmoitus, ettei Aleksi saakaan paikkaa. Vuoreksen ryhmäkodin toimilupatarkastuksessa todettiin, ettei nuoren muutto samaan yksikköön aikuisten kanssa ollut mahdollinen. Valvira antoi toimiluvan vain aikuisten yksikölle.
 
Nyt Aleksin tilapäinen hoitopaikka on Ylisen keskuslaitoksessa Ylöjärvellä. Sielläkin on aikuisia samoissa ryhmissä.
 
– Aleksi asuu viikot Ylisellä ja viikonloput kotona. Hän on nuorin siellä viikkohoidossa olevista. Tilanne ei ole sen kummempi laitoksessa, mutta Valviraa se ei tunnu kiinnostavan, Laurell puuskahtaa.
 
Kunnat selkä seinää vasten
 
Sosiaalineuvos Hanna Ahonen Valvirasta sanoo valvontaviranomaisen linjauksen perustuvan siihen, että itsenäistyvillä nuorilla on erilaiset asumistarpeet kuin aikuisilla.
 
– Nuorten tarpeiden huomioiminen on myös ihmisoikeuskysymys ja palvelujen laatukysymys. Tämä hyväksytään näköjään vain periaatteena, mutta ei käytännössä.
 
Ahonen muistuttaa, että Kuntaliitto on jo vuonna 2010 antanut yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön kanssa kuntakirjeen, jossa asiaa on avattu ja kehotettu kuntia ryhtymään tarvittaviin toimiin.
 
Ahosen mukaan kunnat ovat nyt joutuneet selkä seinää vasten, kun nuorille ei ole rakennettu omia asumisyksiköitä. Kunnat eivät ole huolehtineet hänen mielestään riittävästi järjestämisvelvollisuudestaan.
 
Omaisjärjestötaustaisen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäki toteaa, ettei missään kunnissa ole erillisiä asuntoja 15–18-vuotiaille kehitysvammaisille – ei edes Helsingissä.
 
Kunnilla ei yksinkertaisesti ole rakenteita, joita Valvira nyt vaatii. Ei ole myöskään rahoitusjärjestelmää. Niiden luominen vie aikaa useita vuosia, jopa vuosikymmenen.
 
– Tiedän kokemuksesta, mikä on kuntien ja julkisen talouden tila nykyään ja näkymät eteenpäin. Tällaisilla päätöksillä voidaan tehdä isoa vahinkoa. Ainoa vaihtoehto nuorille on lapsuudenkodin ohella tilapäisasuminen laitoksessa siihen saakka kunnes he täyttävät 18 vuotta.
 

Lue koko artikkeli tuoreesta Kuntalehdestä (9/2013)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*