Hallituksen kehysriihi tuotti kuntien vinkkelistä katsottuna positiivisen lopputuloksen. Tosin hallitusohjelman kunnianhimoiset uudistukset tuovat omat haasteensa.

Pikavauhtia läpiviety Sanna Marinin hallituksen kehysriihi tarjoili kuntasektorille monia positiivisia asioita. Kuntaliiton kannalta tärkeimpiä kunta-asioita olivat Ukrainan sodan keskeisimpien kustannusten korvaaminen kunnille, vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuuden tasossa havaitun korjauksen huomioiminen ja lakisääteisistä sitoumuksista kiinnipitäminen.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena Suomikin on ottanut tuhansia ukrainalaisia sotaa paenneita perheitä. Kun merkittävä osa pakolaisista on alaikäisiä lapsia, niin kunnille on syntynyt runsaasti lisäkustannuksia esimerkiksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä.

-On hyvä, että korvausta laajennetaan myös varhaiskasvatukseen. Vastaanottokeskusten lisäksi korvausten tulee kattaa laajasti kaikki kuntien välttämätön ensivaiheen asumisen järjestäminen, toimitusjohtaja Minna Karhunen tähdentää.

Hallitus sitoutuu korvaamaan paenneiden palveluista aiheutuvia menoista kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta 4.3.2022 lähtien. Korvaukset kattavat majoitusta, sote-palveluja, työllisyyspalveluita, varhaiskasvatusta, koulutusta ja muita kuluja. Kuntaliitto nostaa esiin myös toiveen, että Ukrainasta paenneiden edellytykset kotikuntaoikeuteen arvioidaan pikaisesti.

Rahoituspohjaan korjausliikkeitä

Peruspalvelujen valtionosuuden määrärahan tasoa korjataan 344 miljoonalla eurolla edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Kuntien näkökulmasta positiivinen asia on myös ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen.

Hallitus linjasi kehysriihessä mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa, että osa näistä investoinneista sataa myös kuntien laariin.

-On kiinnitettävä huomiota siihen, että osa näistä investoinneista ohjataan kuntien varautumiseen, Reina toteaa Kuntaliiton tiedotteessa.

Kunnianhimolla on hintansa

Ei kaikki kehysriihen anti kuitenkaan pelkkää auringonpaistetta kuntatalouden kannalta katsottuna ollut. Kunnianhimoinen linja ilmasto- ja luonnonsuojelupolitiikassa pitää ja tämä tietää kuntien suuntaan kertyviä kustannuspaineita monelta eri suunnalta. Ja kun kuntien tehtäviä lisätään, niin rahan lisäksi tarvitaan myös ammattilaisia töitä tekemään.

-Kehysriihen linjaukset kuitenkin jättävät julkisen talouden entistä heikompaan kuntoon. Hallitus vie kriisien keskellä hallitusohjelman kalliita uudistuksia liian päättäväisesti eteenpäin. Puuttuvan rahoituksen ohella mittavia tehtävien laajennuksia haastaa myös pula ammattitaitoisista työntekijöistä, pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa.

Liikenteen rahoituksen leikkaaminen voi iskeä kuntiin ja kuntalaisiin, mikäli suunnitellut määrärahojen leikkaukset kohdistuvat perusväylänpitoon. Lapin Kauppakamari ei ollut ainoa taho, joka kiirehti ajatuksen tyrmäämään.

-Pohjoisten väylienpitoon ei voi kehysriihessä kohdistaa menoleikkauksia, koska rahoituksen taso on jo lähtötasollaan riittämätön. Korjausvelkaa ei ole pystytty kääntämään laskuun ja uudet menoleikkaukset olisivat uusi kova isku Pohjois-Suomen elinkeinoille, Lapin Kauppakamarin tiedotteessa todetaan.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*