Hallituksen lupauksensa mukaisesti kehysriihessä tekemät linjaukset sekä kuntauudistukseen että sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen luovat Kuntaliiton mukaan perustaa kuntien hallinnon ja palvelurakenteen jatkokehittämiselle.
 
Kuntarakennelakiesitykseen tullut kolmen kuukauden jatkoaika on Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan merkki siitä, että tässä asiassa kuntia on kuunneltu.
 
– Aikataulu on hyvin haasteellinen ja edellyttää käytännössä kuntien keskinäisten neuvottelujen käynnistämistä jo kuluvan kevään aikana, arvioi Mäki-Lohiluoma.
 
Hän muistuttaa, että vastuukuntamallin ohella tarvitaan kuntien yhteistyössä jatkossakin kuntayhtymärakenteita etenkin hyvin laajassa kuntayhteistyössä.
 
– Kuntarakenteen uudistuksen ohella on tärkeää, että valtion kuntiin kohdistamaa normiohjausta kevennetään ja luodaan mahdollisuudet uudentyyppisten palveluprosessien kehittämiseen. Tämä työ on erityisen tärkeää turvata niissä kunnissa, joissa toteutetaan liitoksia tai sote-alueratkaisuja, toteaa Mäki-Lohiluoma.
 
Linjauksia palvelurakenneratkaisuihin
 
Hallituksen mukaan laajan perustason sote-palvelut järjestetään vastuukuntamallilla. Pääministeri Jyrki Katainen kertoi Ylelle, että hallitus ei esitä 34:ää sote-aluetta, kuten palvelurakenneuudistusta selvittänyt työryhmä ehdotti aiemmin tällä viikolla.
 
– Hallituksen linjaus vastuukuntamallin käytöstä laaja-alaisessa kuntayhteistyössä edellyttää, että asia käydään erikseen läpi uuden kuntalain valmistelutyössä. Vastuukuntamallin tulee turvata vaikutusmahdollisuudet kaikille yhteistyöhön osallistuville kunnille, toteaa Mäki-Lohiluoma.
 
Kataisen mukaan sote-alueita tulee vähemmän kuin 34.
 
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että sote-linjauksia saatiin eteenpäin ja että järjestämis- ja rahoitusvastuu pysyy kuntien käsissä.
 
Liitto muistuttaa, että on välttämätöntä, että vastuukuntamallin lainsäädännöllinen perusta määritellään uuden kuntalakityön yhteydessä.
 
– Kehysriihessä sote-alueille ehdotettu vastuukuntamalli vaati kuntalakiin muutoksia, jonka yhteydessä on tehtävä juridinen tarkastelu. On hyvä, että kunnilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteista, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
 
Myönteistä on, että kehysriihessä päätettiin keventää leikkaustarvetta ammatillisen koulutuksen osalta myöntämällä ammatilliseen koulutukseen lisää paikkoja.
 
– Oppisopimukseen myönnettiin lisää rahaa, mikä on tervetullutta nuorten ja nuorten aikuisten eri koulutusväylien vahvistamiseksi, arvioi Haatainen.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*