Keskustelu Savonlinnassa kiihtyy - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Stenberg: "Kaupunginjohtajan olisi kannattanut tarttua tarjoukseen"

Savonlinnan kaupunginjohtajan Janne Laineen reaktio vapaaehtoisen irtisanoutumisen sopimukseen ei kaupunginhallituksen puheenjohtajan mukaan ole kaupunkilaisten edun mukaista. Merkittävä joukko Savonlinnan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja on vaatinut Laineen irtisanomista luottamuspulan perusteella. Aloitteen kirjoitti 34 varsinaista valtuutettua ja 15 varavaltuutettua.

– Savonlinnalaisten parhaaksi olisi ollut, että kaupunginjohtaja olisi tarttunut tarjoukseen ja hyväksynyt vapaaehtoisenirtisanoutumisen sopimuksen perusteella ja johtajasopimuksen muutoksella, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Stenberg sanoo.

Laineelle ehdotettiin johtajasopimuksen muuttamista siten, että hän olisi itse irtisanoutuessaan saanut palkan kahden kuukauden irtisanomisajalta sekä lisäksi 18 kuukaudelta. Korvaussumma olisi ollut pitkästi yli 200 000 euroa. Stenbergin mukaan Laine ei kuitenkaan vastannut tarjoukseen.

– Savonlinna ja savonlinnalaiset olisivat voineet jatkaa uuden kaupunginjohtajan valintaan ja kaupungin kehittämiseen uusin voimin. Kaupunginjohtaja olisi voinut lähteä edistämään omaa uraansa. Tarjous oli parempi kuin johtajasopimus mahdollistaa.

Ylelle antamassaan haastattelussa Laine toteaa, että hänellä on voimassaoleva johtajasopimus, ja ei sen vuoksi halunnut tarttua vapaaehtoiseen irtisanoutumistarjoukseen. Kuntalehti ei tavoittanut Lainetta kommentoimaan asiaa.

Valiokunta avuksi

Asian käsittely jatkuu perjantaina 21.2. kaupunginvaltuustossa, jolle kaupunginhallitus esittää yksimielisesti tilapäisen valiokunnan perustamista. Stenberg kertoo, miten prosessi nyt etenee ja miksi valiokunta tarvitaan.

– Epäluottamusasia tulee vireille kaupunginhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteenvaltuustolle. Valtuusto kaupunginhallituksen aloitteen pohjalta valitsee valiokunnan selvittämään esille tullutta epäluottamusta. Valiokunnan tarkoitus on selvittää seikat, jotka epäluottamuksessa on nousseet esille. Kaupunginvaltuusto päättää tilapäisen valiokunnan perustamisesta, henkilömäärästä, valitsee jäsenet puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valiokunnan selvityksen tuloksena kaupunginvaltuusto tekee päätöksen. Valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.

Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

Kaupunginjohtajan reaktio ihmetyttää Savonlinnassa myös siksi, että päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista – mikä keskustelun nykyvalossa näyttää toteutuvan. Savonlinnan valtuustossa on 43 valtuutettua. Tilapäisen valiokunnan perustamiseen riittää valtuutettujen yksinkertainen enemmistö eli 22 valtuutettua ja valiokunnan työn jälkeen kaupunginjohtajan erottamiseen riittää lain mukaan kaksi kolmasosaa valtuutetuista, tässä tapauksessa siis 29 valtuutettua.

– Perjantain kokouksen jälkeen kaupunginhallitus maanantaina vahvistaa valtuuston päätöksen. Sen jälkeen tilapäiseen valiokuntaan nimetyt henkilöt kokoontuvat puheenjohtajansa kutsumana ja lähtevät tekemään kuulemisia valtuuston päätöksen tekemistä varten, Stenberg kuvailee.

– Roolini asiassa on vain kutsua hallitus koolle tarvittaessa ja jos valiokunta kuulee, niin tietysti minä osallistun kuulemiseen. Totta kai kuuntelen henkilöstöä, jos he ottavat yhteyttä.

Lue taustat: 35 valtuutettua vaatii kaupunginjohtajan irtisanomista luottamuspulan takia Savonlinnassa | Kuntalehti

Tuuliset tehtävät

Kuluvan 2020-luvun mittaan kuntajohtajat ovat vaihtuneet aiempia vuosikymmeniä tiheämmin. Syyt ovat moninaiset ja tapaukset yksilöllisiä, mutta etenkin Savonlinnan tapausta peilaten, tekee mieli pohtia myös johtajuutta yleisemminkin.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laineesta on tehty muun muassa työsuojeluilmoituksia ja keskustelua on kaupungissa käyty johtajan toimintatavoista sekä esimerkiksi ”omavaltaisuudesta.”

Johtamista tutkinut professori Arto Haveri sanoo kuntajohtamisen konfliktien selvästi yleistyneen viime vuosina. Hän pohtii kuntajohtajien tehtävien vaihtuvuutta yleisellä tasolla, ottamatta kantaa Savonlinnan tapaukseen.

– Näen että kysymys on paljolti entistä kompleksisemman toimintaympäristön aiheuttamasta tilanteesta, jossa kuntien johtamiselta vaaditaan yhä enemmän. Johtajille asetetut tavoitteet ovat vaikeasti saavutettavissa ja usein myös ristiriitaisia. Lisäksi ajassa on paljon poliittista vastakkainasettelua ja leimahdusherkkiä aiheita kouluruuasta liikennekysymyksiin ja vihreän siirtymän hankkeisiin. Poliittinen kenttä on kunnissa usein pirstoutunut, Haveri pohtii.

– Konfliktien ei ole pakko johtaa eroon tai erottamisiin, vaan ne voivat osoittaa kunnalle kulttuurin tai toiminnan kehittämisen kohteita. Konfliktien laukaisuun tarvitaan kuitenkin tahtoa kaikilta osapuolilta ja kriisiytyneiden tilanteiden ratkaisupaikat ovat yleensä niiden alussa, jolloin tulisi keskustella muutoksista, joita johtajalta halutaan ja siitä, miten häntä tuetaan.

Korjattu 17.2.2025 klo 15.46 maininta asian käsittelystä kokouksessa ”ensi viikon perjantaina 21.2.” muotoon asian käsittely jatkuu perjantaina 21.2.