Keva: Työkyvyttömyysmenoista on mahdollisuus saada säästöjä kunta-alalla
Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset
ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun otetaan huomioon
välilliset menot, työkyvyttömyys aiheuttaa esimerkiksi Helsingissä,
Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä
yhteensä liki puolen miljardin euron kustannukset (13,6 prosenttia
palkoista).
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-,
työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko
kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa. Arviolta toinen miljardi
menee välillisiin kustannuksiin: esimerkiksi poissaolojen
hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden
alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen.
Sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja: siitä
aiheutuvat kustannukset muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä
työkyvyttömyyskuluista. Tapaturmakustannukset puolestaan vaihtelevat
reilustikin eri työnantajien välillä. Työterveyshuollon painospistettä
olisi hyvä siirtää sairaudenhoidosta ennaltaehkäisevään toimintaan,
jotta työkykyongelmia voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin.
Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtajan Pauli Forman
mukaan suurissa kaupungeissa on tehty paljon toimenpiteitä
työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien
menojen hillitsemiseksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tämä näkyy muun muassa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän
nousuna, onnistuneina ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuina sekä
osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyvänä käyttönä. Koska kustannuksia
selvitettiin tässä mittakaavassa nyt ensimmäistä kertaa, ei tehtyjen
toimenpiteiden aiheuttamia säästöjä voida arvioida tarkasti, Forma
kertoo.
– Suurten kaupunkien toiminta työkyvyn hallinnassa tarjoaa monessa
suhteessa hyviä esimerkkejä koko kunta-alalle ja myös muiden
työmarkkinasektorien organisaatioille, Forma jatkaa.
Forman mukaan työssä jatkamisen tukeminen alue, jolla tuntuu
kuitenkin aina olevan parantamisen varaa. Työkyvyn tukemisella voidaan
lisätä tuottavuutta kunta-alalla.
– Kuntarakenteiden yhteydessä on puhuttu paljon kuntien
tuottavuudesta. Yksi tapa on investoida työntekijöiden työkykyyn. Johdon
havahtuminen tilanteen merkitykseen näyttää olevan perusedellytys
onnistuneelle työhyvinvoinnin edistämiselle ja tämän vuoksi
kustannustietoisuutta on lisättävä. Työkyvyttömyys on merkittävä
kustannuserä kuntien kuntatyöntekijöiden palkoista, jotka ovat vajaa 16
miljardia euroa vuodessa, Forma toteaa.
Työkyvyttömyyskustannukset perustuvat Kevan laskelmiin Helsingin,
Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Porin ja Jyväskylän kaupunkien
työntekijöiden vuoden 2010 työkyvyttömyydestä aiheutuneista
kustannuksista.
Varsinkin pitkät sairauspoissaolot kalliita
Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat työnantajille kalliiksi.
Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla
keskimäärin 8 prosenttia ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen
kustannuksista on lähes kolmannes.
Kevan ylilääkärin Lisbeth Forsman-Grönholmin mukaan
pitkittyviin poissaoloihin työnantaja pystyy vaikuttamaan aktiivisella
ja varhaisella tuella, mikä vaatii esimiesten, henkilöstöjohdon ja
työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä.
– Pitkät sairauspoissaolot vaativat jämerää otetta. Työtehtävien
uudelleenjärjestely, ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke
ovat toimivia vaihtoehtoja työkyvyn heikentyessä ja näistä on paljon
hyvää kokemusta tässä tarkastelluissa suurissa kaupungeissa,
Forsman-Grönholm kertoo.
Niin lyhempiin kuin pidempiinkin poissaoloihin reagoimiseksi
työnantajalla on oltava määritelty toimintatapa, joilla voidaan
ratkaista työkykyongelmia. Parhain lopputulos saadaan kun toimintatapa
on kehitetty työpaikan omista tarpeista lähtien työnantajan,
työntekijöiden edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä.
Tapaturmakustannuksissa suuria vaihteluja
Suurien kaupunkien tapaturmakustannukset vaihtelevat runsaasti.
Lisäksi kuntien välillä on eroja tapaturmien tilastoinnissa, esimerkiksi
tapaturmien yleisyyttä ei voi vertailla eri kuntatyönantajien välillä.
Tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Risto Kaartinen pitää tärkeänä, että kunta-alalla otettaisiin tapaturmien ehkäisyyn nykyistä reilumpaa etunojaa.
– Kaupungeilla ja kunnilla on tapaturmien välttämiseen tavallista
laajempi työkalupakki, esimerkiksi yhteiskuntasuunnittelulla voidaan
vaikuttaa työmatkatapaturmiin. Yhtenäinen tapaturmien tilastointi
auttaisi puolestaan kuntaorganisaatioita vertailemaan tapaturmiensa
yleisyyttä, Kaartinen kertoo.
Työterveyshuolto kustannuksesta investoinniksi
Työterveyshuollosta johtuvat kustannukset ovat vähäisiä verrattuna muihin työkyvyttömyyden kustannuksiin.
– Työterveydenhuollossa tehokkain tapa puuttua ongelmiin on
työkyvyttömyysriskin hallinta ja ennaltaehkäisy. Painopisteen pitäisikin
olla terveyteen investoinnissa, ei sairauksien hoitamisessa, toteaa
Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm.
(Keva)
