Kirjastoissa pulaa pätevistä johtajista
Suomen kirjastoista kahdeksaa prosenttia johtaa henkilö, jolla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa, johtamistaitoa eikä hyvää perehtyneisyyttä kirjaston tehtäviin ja toimintaan.
Jopa kahdeksaa prosenttia maamme kirjastoista johtaa henkilö, jolla ei ole yhtäkään laissa määritellystä kolmesta pätevyyskriteeristä. Asia käy ilmi aluehallintoviraston selvityksestä.
Laki edellyttää kirjaston johtajalta ylempää korkeakoulututkintoa, johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä kirjaston tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastolaki uudistettiin kuusi vuotta sitten. Uudistuksen myötä kirjaston johtajalta ei enää vaadita kirjastoalan opintoja. Kuntien asiantuntijat – Kumula ry kritisoi uudistusta tuoreeltaan.
–Tuolloin arvioimme sen vähentävän varsinkin pienten kirjastojen asiantuntijahenkilöstöä ja pirstaloivan esihenkilötyötä, kertoo toiminnanjohtaja Jussi Näri tiedotteessa.
Nyt uhkakuva siitä, että kirjastoja kehitetään ja johdetaan ilman tarvittavaa osaamista, kuormittuneena ja kaikkien muiden töiden ohella, on toteutumassa, Näri toteaa.
Haasteena yhdistelmätehtävät ja palkkataso
Niin sanotut yhdistelmätehtävät, joihin kunnissa yhä hanakammin säästösyistä turvaudutaan, heikentävät kirjastopalvelun laatua ja kuormittava henkilöstöä.
Kirjastoalan asiantuntijatehtäviin yhdistetään surutta muita vaativia hallinnon ja kulttuurin tehtäviä, sanoo Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari tiedotteessa.
–Kirjastonjohtajan vastuulle sälytetään kunnan markkinointi- ja viestintätehtäviä, tapahtumatuotantoa ynnä muita kokonaisuuksia, jotka ovat kirjastotoimesta irrallaan.
Kirjastoala sai keväällä kuntasektorin sopimusneuvotteluissa hyvätasoiset palkankorotukset. Niillä ei Korpisaaren mukaan kuitenkaan korjata alan palkkatason jälkeenjääneisyyttä.
–Kirjastotoimen johtaja ansaitsee noin 3 750 euroa kuukaudessa. Se on vain vähän enemmän kuin kunta-alan kokonaisansio, joka oli vuosi sitten keskimäärin 3 454 euroa kuukaudessa.
Aiheesta aikaisemmin: