Kittilän kuntapäättäjien saamat tuomiot herättävät kysymyksiä – Millainen vaikutus rikostuomiolla on luottamushenkilön tai viranhaltijan asemaan?
Korkeimman oikeuden tuomarit totesivat Kittilän kuntapäättäjät syyllisiksi, toisin kuin käräjä- ja hovioikeus. (Kuva: Korkein oikeus)
Jos kuntapäättäjä saa tuomion virkavelvollisuuden väärinkäyttämisestä, vaikuttaako se hänen nykyisiin toimiinsa kuntapäättäjänä? Tämäkin kysymys on noussut esiin, kun korkein oikeus tuomitsi edellä mainitusta syystä kahdeksan Kittilän kuntapäättäjää ehdolliseen vankeusrangaistukseen tai sakkoihin.
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki vastaa yleisellä tasolla siihen, että vaikuttaako kuntapäättäjän tuomio virkarikoksesta hänen nykyisiin tehtäviinsä kuntapäättäjänä.
– Vaikutukset voivat olla oikeudellisia ja poliittisia.
Kuntalaissa on säännökset menettelystä tilanteessa, jossa luottamushenkilön epäillään syyllistyneen virkarikokseen tehtävässään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tämä toimivalta kohdistuu kuitenkin aikaan ennen tuomioistuimen ratkaisua.
Onko valtuustolla missään tilanteessa oikeutta erottaa luottamushenkilö toimestaan?
Kyllä on, Myllymäki jatkaa.
Valtuusto voi kuntalain mukaan erottaa luottamushenkilön toimestaan, jos hänet on valitsemisensa jälkeen tuomittu vähintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Ja tämä valtuuston erottamisoikeus vaatii senkin, että tuomio on saatu rikollisesta menettelystä luottamustoimen ulkopuolella.
Virkamiehenä olemiselle on rajansa
Virkarikosoikeudenkäynnissä ratkaistaan kysymys viraltapanosta.
Siinä tuomioistuin voi tuomita luottamushenkilön tai viranhaltijan pantavaksi viralta eli menettämään virkansa tai luottamustehtävänsä.
– Rikosnimikkeestä riippumatta julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö on pääsääntöisesti pantava viralta, jos hänet tuomitaan vankeuteen vähintään kahdeksi vuodeksi, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki lisää.
Alle kahden vuoden vankeustuomion tahallisesta rikoksesta saanut henkilö voidaan tuomita viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi olemaan virkamiehenä tai hoitamaan julkista tehtävää.
– Virkarikoksissa on erikseen säädetty viraltapanosta seuraamuksena ja niissä henkilö voidaan tuomita viralta pantavaksi myös sakkorangaistuksen ohella.
Rikosoikeudellisen merkityksen selvitessä
Jos tuomioistuin ei ole tuominnut henkilöä pantavaksi viralta, valtuusto voi harkita kuntalain mukaan luottamushenkilön ja kunnanjohtajan asemaa luottamuskysymyksenä.
– Kysymys on silloin siitä, nauttivatko mahdollisesti luottamustehtävissä olevat ja tuomion saaneet luottamushenkilöt ja kunnanjohtaja sillä hetkellä valtuuston luottamusta eli onko tuomion perusteella arvioitava heidän asemaansa toisin kuin aikaisemmin.
Vaikka tapahtumat olisivatkin olleet tiedossa jo aiemmin, on tuomiossa ratkaistu tekojen rikosoikeudellinen merkitys, joka heijastaa niiden hyväksyttävyyttä yhteiskunnan arvojen pohjalta.
– Tämä arviointi on yksin valtuuston harkinnassa. Kuntalain mukaan valtuusto voi erottaa toimielimeen, esimerkiksi lautakuntaan valitsemansa luottamushenkilöt tai toimielimen puheenjohtajiston, jos joku tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta.
– Valtuutetun asemaan tuomiolla ei ole suoranaista vaikutusta eikä valtuusto voi virkarikostuomion pohjalta arvioida hänen asemaansa, Myllymäki huomauttaa.
Lisätietoa: Tästä aukeaa linkki jutun alkupuolella mainittuun ja Kittilän kuntapäättäjiä koskevaan KKO:n päätökseen.
Lue myös:
Kittilän jutussa herättää kummastusta, että yhtä kunnanhallituksen jäsentä ei syytetty asiassa lainkaan, vaikka kunnanhallituksen päätös oli yksimielinen. Prosessin yhteydessä ilmeni, että häntä ei syytetty sen vuoksi, että hän myöhemmin vastusti kunnanjohtajan erottamista. KKO:n päätöksen mukaan myöhemmillä asioilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta ratkaisuun, vaan se ratkaistiin niiden tietojen perusteella, jotka kh:n jäsenillä oli käytössään päätöstä tehtäessä. Menettelivätköhän syyttäjät asiassa oikein, voivatko he jättää kollegiosta jonkun ulkopuolelle?