Kouluterveyskysely: Eriarvoisuus kasvaa nuorten välillä
Samaan aikaan, kun valtaosa nuorista voi hyvin, niin eriarvoisuus eri nuorisoryhmien välillä lisääntyy. THL:n kouluterveyskyselyn mukaan nuorten hyvinvoinnissa on suuria eroja alueellisesti, sukupuolten välillä ja eri opiskelupaikoista riippuen.
Toisen asteen opiskelijat elävät kovemmassa maailmassa kuin lukiolaiset. Joka neljäs ammattiin opiskeleva poika ja joka viides tyttö oli kokenut vuoden sisällä fyysistä uhkaa. Lukiolaisista uhkailua oli kokenut joka viides poika ja joka kymmenes tyttö.
Koulukiusaamisen uhrina ainakin kerran viikossa oli ammattiin opiskelevista pojista 6 prosenttia ja tytöistä 3 prosenttia. Lukiolaisilla vastaavat osuudet ovat 1–2 prosenttia. Seksuaalista häirintää ammattiin opiskelevista tytöistä oli joskus kokenut joka kolmas.
Tuelle tarvetta
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yksittäisistä opiskelijaryhmistä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat erityisen tuen tarpeessa. Kun kielitaito niin lapsilla, kuin vanhemmilla on puutteellinen, ongelmia syntyy avun hankkimisessa. Kulttuurierot, ystävien puute ja uusi kotimaa eivät tilannetta helpota.
– Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja heidän perheensä olisivat tietoisia koulun ja oppilashuollon palveluista ja tukimahdollisuuksista. Lisäksi tulisi pyrkiä lisäämään maahanmuuttajataustaisten nuorten luottamusta tuen tarjoajia kohtaan, arvioi tutkija Anni Matikka.
Ongelmia on avun saamisessa ihon väristä riippumatta. Lähes 40 prosenttia peruskoulun ja lukion oppilaista koki, että koululääkärin ja koulupsykologin puheille on vaikea päästä.
Valtaosa voi hyvin
Tänään julkistetun kouluterveyskyselyn mukaan ilmapiiri peruskouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa on parantunut. Kiusaaminen on vähentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Suuri osa nuorista liikkuu enemmän ja tupakoi vähemmän. Päivittäin tupakoivien määrä on puolittunut vuosituhannen vaihteesta. Myös alkoholinkäyttö on vähentynyt selvästi.
Elokuussa tuli voimaan oppilas- opiskelijahuoltolaki, joka antaa uusia mahdollisuuksia tarttua kiinni koululaisten ongelmiin. Opiskeluhuoltoryhmän merkitys tulee korostumaan nuorten ja koko yhteisön hyväksi tehtävässä työssä. Koulutuksen järjestäjän tulee nimetä monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka suunnittelee, kehittää, ohjaa ja arvioi opiskeluhuoltoa.
– Hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että opiskelijoiden saama tuki ja palvelut ovat oikea-aikaisia, riittäviä, tasalaatuisia ja yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, toteaa tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä.
Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000–2013 – Kouluterveyskyselyn tulokset
