Koulutus puhuttaa vaalien alla – uudistuksilla on hintansa

Nyt on vaalilupausten kulta-aika! Muutaman viikon päästä on sitten aika katsoa, minkä verran annetuille lupauksille tulikaan hintaa. Vaalikoneissa ja eri järjestöjen tekemisissä kyselyissä koulutusasiat ovat vahvasti esillä. Tulevaisuus näyttää, kuinka asiat muokkaantuvat aikanaan hallitusneuvotteluissa.

Eniten pinnalla koulutuskeskusteluissa on ollut oppivelvollisuusiän jatkaminen koko toisen asteen kattavaksi. Kuntaliiton vuosi sitten tekemien laskelmien mukaan kolmen vuoden jatkoaika oppivelvollisuusikään tietäisi noin 200 miljoonan euron lisäkustannuksia opetuksen järjestäjille.

-Meidän mielestämme sillä rahalla ei saada mitään lisää. Jos ylimääräistä rahaa on käytössä, niin vahvistetaan sillä perusopetusta. Monilla opintonsa keskeyttävillä nuorilla on puutteelliset taidot peruskoulun jälkeen. Ei siellä toisella asteella enää opeteta nuoria kirjoittamaan tai lukemaan. Ne taidot pitää hankkia jo perusopetuksessa, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta korostaa.

Jos on rahaa, panostetaan perusopetukseen

Oppivelvollisuusiän jatkamisella halutaan opintonsa keskeyttävät ja elämälleen suuntaa hakevat nuoret halutaan pitää entistä tiukemmin ja pidempään yhteiskunnan näpeissä. Kun opinnot eivät maistu ja elämä suistuu raiteiltaan alle parikymppisenä, niin tilanne voi pahimmillaan olla korjaamattomissa.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin Terhi Päivärinta tarjoaa lääkkeeksi lisärahan suuntaamiseen perusopetukseen. Kun nuoret saadaan oikeille raiteille ennen toisen asteen alkua, niin monilta murheilta vältytään myöhemmin.

-Jos perusopetukseen panostetaan lisää resursseja, niin pystymme saamaan parempia tuloksia aikaan. Meillä on hyvin erilaisia nuoria. Jokaiselle erityisryhmälle tulisi jo perusopetuksessa löytää se oma reittinsä, joita pitkin heitä viedään eteenpäin. Mekaaninen oppivelvollisuusiän kasvattaminen ei ole tähän oikea vastaus, Päivärinta arvioi.

Tuki tukea tulisi sitä tarvitseville antaa myös lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa.

-Toisen asteen koulutuksen aikaista opetusta ja ohjausta tulee vahvistaa erityisesti niiden opiskelijoiden osalta, jotka tukea tarvitsevat. Tällä voitaisiin vähentää keskeyttämistä, Terhi Päivärinta jatkaa.

Pienryhmiä toivotaan lisää

OAJ:n tällä viikolla julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan peräti 96 prosenttia suomalaisista haluaisi lisää pienryhmiä perusopetukseen. Taloustutkimuksen tekemän kyselytutkimuksessa lähes kaikki vastanneet olivat täysin tai melko samaa mieltä siitä, että jos oppilaan tuen tarve sitä edellyttää, hänelle pitää järjestää opetusta pienryhmässä.

-Kansalaiset ymmärtävät, kuinka tärkeää on, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea oppimiseen. Tulos kertoo myös siitä, että monen mielestä oppimisen tuki ei nykyisellään toimi. Tätä tukee myös aiemmin OAJ:ssä tekemämme selvitys, jonka mukaan vain kolme prosenttia opettajista on sitä mieltä, että kolmiportaisen tuen resurssit ovat riittävät, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka arvioi.

Kuntaliiton asiantuntija muistuttaa, ettei asia ole aina näin mustavalkoinen.

-Pienryhmien perustamisen pitää aina lähteä tarpeesta. Ei niitä tulee perustaa pelkästään sen takia, että niitä toivotaan lisää. Jokaiselle oppilaalle ensisijainen koulu on se oma lähikoulu. Siellä voidaan sitten tarvittaessa järjestää vaikkapa joissakin aineissa opetusta pienryhmissä. Tapoja, joilla opetusta pienryhmissä järjestetään, on hyvin erilaisia, johtaja Terhi Päivärinta huomauttaa.

Suomessa on 311 kuntaa ja pari tuhatta peruskoulua. Joka niemeen, notkoon ja peruskouluun ei pienryhmiä kunnilla ole vara perustaa, ellei valtiolta lisärahaa valtionosuuksien muodossa heru.

-Pienryhmien lisäämisen kustannuksista ei ole Kuntaliitossa tehty laskelmia, mutta aina kun perustetaan täysin uusi ryhmä entisten päälle, niin vähintään opettajan palkkakustannusten verran tulee lisää kustannuksia. Kuntaliiton mielestä perusopetuksen perusrahoitusta tulisi vahvistaa. Silloin kunnat voivat kehittää perusopetusta ja huomioida entistä paremmin erityisryhmien tarpeet, johtaja Terhi Päivärinta painottaa.

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus OAJ:n sivuilla