KT:n synkkä arvio vuodesta 2025: Luvassa on lisää lomautuksia ja myös irtisanomisia
Kevään työmarkkinatilanne ei vielä kovasti huoleta KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangasta. - Kaikesta voi neuvotella. Kuva: Tommy Pohjola
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan rahapulan lisäksi palvelujen järjestämistä vaikeuttaa hyvinvointialueilla eniten ministeriöiden tiukka ohjaus. Myös palveluverkkoa joudutaan karsimaan.
Ennakoidut lomautukset ovat poikkeuksellisen suuria, sillä ne koskevat yli neljää prosenttia alan henkilöstöstä, eli noin 18 500:ta ihmistä.
Tiedot käyvät ilmi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisesta säästökyselystä, jossa kysyttiin kuntien ja hyvinvointialueiden viime vuoden säästötoimia ja arviota vuoden 2025 säästöistä.
Lue KT:n ajankohtaistiedustelusta lisää tästä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös irtisanomisia tullee lisää. Kunnat ja hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna taloudellisista syistä 0,24 prosenttia henkilöstöstään, noin tuhat ihmistä. Tänä vuonna irtisanomisten arvioidaan koskevan noin 700:aa ihmistä.
– Sopeutuspaine jatkuu tänä vuonna. Ollaan poikkeuksellisen korkeissa luvuissa. Vastaavia lomautusmääriä ei ole nähty sitten korona-ajan, ja irtisanomisissa puhutaan 1990-luvun lama-ajan lukemista, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho KT: n tiedotteessa.
Ammattiryhmistä irtisanomiset ovat kohdistuneet hallintoon, johtoon ja tukitoimintoihin, mutta myös opettajiin ja hoitohenkilöstöön.
Suurin osa hyvinvointialueista on joutunut myös supistamaan palvelujaan. Näin on tehnyt yli 80 prosenttia hyvinvointialueista ja vajaat 30 prosenttia kunnista.
– Liialliset henkilöstöön kohdistuvat säästöt uhkaavat palveluita. Jos väkeä irtisanotaan ja lomautetaan, tehtäviä jätetään täyttämättä ja sijaisia palkkaamatta, se näkyy palvelua tarvitseville, sanoo Juho Ruskoaho.
Tiukassa ohjauksessa
Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä tekijät vaikeuttavat palvelujen järjestämistä. Ykköseksi nousi entiseen tapaan riittämätön rahoitus. Rahapula vaikeuttaa palveluiden järjestämistä melko tai erittäin paljon joka toisessa kunnassa ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla.
Juho Ruskoahon mukaan kuntien tilanne on erilainen kuin hyvinvointialueilla, sillä niillä on muitakin rahoituslähteitä kuin valtionrahoitus.
– Osalla kunnistakin tilanne on vaikea, ja verotulojen kehitykseen ja valtionosuusuudistukseen liittyy huolia. Osalla on taloudellista puskuria, ja ne kestävät heikkoja aikoja muita paremmin.
Rahoituksen jälkeen hyvinvointialueet pitävät toiseksi suurimpana ongelmana ministeriöiden tiukkaa ohjausta. Ministeriöiden ohjausta pidettiin suurempana ongelmana kuin työvoimapulaa.
Lue myös, Kuntalehti 19.3.2025: Hallitus ei ole onnistunut lupauksissaan, vaikka niiden varjolla on leikattu kuntien rahoitusta, paljastaa Kuntaliiton normitutka
