Kunnallisesta kansanäänestyksestä voi tehdä aloitteen nyt verkossa
Tavallisen aloitteen voi tehdä yksin tai yhdessä, eikä äänioikeus ole aloitteenteon edellytys.
Oikeusministeriön Kuntalaisaloite.fi-palvelussa on nyt mahdollista tehdä myös neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä koskevia aloitteita sekä valtuustokäsittelyä edellyttäviä kuntalaisaloitteita.
Näiden aloitteiden tekeminen ja niihin osallistuminen edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista esimerkiksi verkkopankkipankkitunnuksilla. Kunnallista kansanäänestystä koskevan aloitteen voi tehdä 5 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Kunnanvaltuuston tulee päättää viipymättä, järjestetäänkö vaadittu kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa-antava.
Valtuustokäsittelyä edellyttävän kuntalaisaloitteen voi tehdä 2 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Valtuuston tulee käsitellä aloite kuuden kuukauden kuluessa.
Tähän saakka Kuntalaisaloite.fi-palvelussa on voinut tehdä tavallisia kuntalaisaloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun. Tavallisen aloitteen voi tehdä yksittäinen kunnan jäsen tai useampi jäsen yhdessä, eikä äänioikeus ole edellytyksenä aloitteen tekemiselle.
Kuntalaisten kuulemiseen myös muita palveluja
Kuntalaisaloite.fi -palvelu on kehitetty osana Osallistumisympäristö-hanketta, joka kuuluu valtiovarainministeriön koordinoimaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe). Muita Osallistumisympäristö-hankkeen verkkopalveluita ovat Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi sekä myöhemmin julkaistava Lausuntopalvelu.fi.
Kuntalaisaloite.fi ja Otakantaa.fi ovat rinnakkaisia palveluita, jotka on kehitetty vastaamaan eri tarpeisiin kuntalaisten osallistumisoikeuteen liittyen. Kuntalaisaloite.fi koskee kuntalaisten oikeutta jättää kunnalle aloite tai kannattaa muun tekemää aloitetta. Otakantaa-palvelussa voi vuorovaikutteisesti kunnan asukkaiden ja kunnan kanssa valmistella yhteisiä päätöksiä.
Otakantaa.fi on kunnille maksuton, moderoitu palvelu, jossa voi yhdessä kuntalaisten kanssa suunnitella, kehittää ja arvioida kuntalaisia koskevia asioita jo valmisteluvaiheessa.
Monet kunnat ovat käyttäneet sitä esimerkiksi kuntastrategian päivittämiseen, palveluiden suunnitteluun ja asukasraatien toiminnan suunnitteluun sekä vuoropuheluun kuntalaisten kanssa.
