Kunnan ikkunat avautuvat myös Suomen ulkopuolelle
Kun kunnalla on niin hyvä työllisyystilanne ja kansainvälisyystilanne kuin Vaasalla, kunnalle syntyy rooli elinkeinoelämän suuntaan automaattisesti, sanoi Vaasanseudun kehitys Oy:n toimitusjohtaja Pekka Haapanen paneelikeskustelussa Kuntatalolla keskiviikkona.
– Se antaa kunnalle roolia: pitää olla tukemassa yritysten ja asukkaiden viihtymistä, jotta saadaan myös ulkomaisia houkuteltua, Haapanen sanoi.
Paneeli oli osa Kuntaliiton järjestämää seminaaria, jossa käsiteltiin kuntalain uudistamisen heijastuksia kuntien ja elinkeinoelämän väliseen suhteeseen.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Peka Mäki-Lohiluoma muistutti aiemmin keskiviikkona, että kuntien mahdollisuudet elinvoiman kehittämisessä on turvattava kuntalain uudistuksessa ja EU:n säännösten paineessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Imatran Seudun Kehitysyhtiön toimitusjohtaja Aki Keskinen totesi paneelissa, että jo Imatran voimakas rakennemuutos vaatii kunnalta toimenpiteitä asioiden kehittämiseksi.
– Toimenpiteitä vaaditaan jo työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Odotamme toimille kannattavuutta: verotuloja tai muuta hyötyä pitää tulla, se on ollut ensisijainen lähtökohta, Keskinen sanoi.
Keskinen muistutti, että Suomessa on jo nyt tiukka tulkinta yritystuista.
– Ei niitä kannattaisi kansallisella säätelyllä enää tiukentaa.
Kauppa käy Karjalassa idästä
Myös Imatralla tähytään Suomen rajojen ulkopuolle. Raja Venäjälle on vieressä ja mahdollistanut kaupan alan merkittävän kasvun Etelä-Karjalassa.
– En pidä maakuntamarkkinoinnista Suomen sisällä. Olemme suunnanneet Venäjälle ja muualle rajojen ulkopuolelle. Matkailu on meille vientiteollisuutta sanan varsinaisessa merkityksessä, Keskinen sanoi.
PK-johtaja Pentti Mäkinen Elinkeinoelämän keskusliitosta oli samaa mieltä Venäjän tärkeydestä. Mäkisen mielestä Venäjää pitäisi lähestyä kokoamalla voimat.
– Suomen kunnat ovat kuitenkin aika pieniä. Pitäisi miettiä miten saisimme palvelut ja pk-yritysten tarjoamat palvelut toimimaan nimenomaan niin, että olisimme yhdessä emmekä erillään.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi, että suuri osa kiinalaisista yrityksistä on paikallishallinnon omistuksessa.
– Kunnan rooli on verkossa toimia ja verkostoitua. Tätä voidaan suunnata myös ulkomaille, Kietäväinen sanoi.
– Kun strategista ominta mietitään, pakko korostaa myös maakuntien roolia. Jos esimerkiksi maakunta panostaa rajan tuntumassa, sen pitää näkyä muun muassa koulutuksessa. Maakunnallisesti voisi yhdistää voimia, Kietäväinen pohti.
Kunnan on pidettävä yhteyttä yrityksiin
Mäkinen sanoi, että EK:ssa kannetaan huolta siitä, että yhteydenpitoa yrityksiin ei ole riittävästi, vaikka siitä paljon puhutaan.
– Taannoin juttelin erään pienen yrityksen kanssa, ja he kertoivat pyytäneensä kymmenen vuoden ajan kunnanhallitusta vierailulle, mutta aikaa ei ole vielä ollut.
Keskisen mukaan hyvät yhteydet yrityksiin lähtevät kunnan ylimmästä johdosta ja avainhenkilöistä.
– Sitä kautta syntyy toimintakulttuuri, että huomioidaan yritykset. Olemme systemaattisesti pyrkineet parantamaan ilmapiiriä. Paljon on työtä jäljellä, mutta paljon myös saatu aikaan, Keskinen kuvaili Imatran seudun tilannetta.
