Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle yli 420 miljoonan säästöjä – Lomautukset lisäytyvät viime vuodesta
Kuntien osuus tämän vuoden sopeutuksista on 172 miljoonaa. (Kuva: Pixabay)
Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet kaavailevat tälle vuodelle selvästi viime vuosia suurempia, noin 423 miljoonan euron säästötoimia. Kuntien osuus sopeutuksista on 172 miljoonaa ja hyvinvointialueiden 251 miljoonaa.
Sopeutusten osuus on noin 1,7 prosenttia kaikista paikallishallinnon henkilöstömenoista. Vuonna 2023 kunta- ja hyvinvointialan organisaatiot säästivät henkilöstökuluistaan noin prosentin eli 241 miljoonaa euroa, mikä on 75 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna 2022.
Säästötoimet ilmenevät Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien ajankohtaiskyselystä, joka toteutettiin vuodenvaihteessa 2023–2024.
– Kysely kertoo osaltaan siitä, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ei riitä kattamaan kuntien ja hyvinvointialueiden velvoitteita ja tehtäviä. Sopeutustoimien ohella ja julkisen talouden velkaantumisen estämiseksi onkin välttämätöntä tarkastella laajasti nykyisiä lainsäädäntövelvoitteita ja normeja, jotka kohdistuvat kuntiin, hyvinvointialueisiin ja niiden henkilöstöön, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen KT:n tiedotteessa.
Kyselyn mukaan yleisimpiä säästökeinoja kunnissa ja hyvinvointialueilla ovat töiden uudelleenjärjestely ja toimintatapojen tehostaminen. Rekrytointeja tehdään harkiten, ja eläköityvien virkoja jätetään täyttämättä. Lomautuksia ja irtisanomisia kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään taloudellisista syistä hyvin vähän. Tuoreen kyselyn mukaan kuitenkin myös lomautusten ja irtisanomisten määrät ovat lievässä kasvussa. Arvioiden mukaan lomautukset voivat koskea vuonna 2024 alle 5000:ta henkilöä koko maassa ja irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä noin 500:aa henkilöä.
Vuonna 2023 lomautuksia tehtiin vain muutamissa kunnissa.
Kuntien talousnäkymissä on eroja
Viidesosa kunnista teki vuodelle 2024 ylijäämäisen talousarvion ja noin neljäosalla talousarvio oli tasapainossa. Hieman yli puolet kunnista budjetoi alijäämää vuodelle 2024. Osalla kunnista on aiempina vuosina kertyneitä ylijäämiä tasoittamassa menoja.
Kuntien näkymiä synkentävät erityisesti vuosille 2025–2027 kaavaillut valtionosuusleikkaukset. Huolta aiheuttaa myös hyvinvointialueille vuokrattujen kiinteistöjen vuokrasopimuksien epävarma jatko.
– Kuntien menoista suurin osa kohdistuu koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Kaavaillut valtionosuusleikkaukset asettavat kuntien päättäjät vaikeiden päätösten eteen. Kunnat kaipaavat vakaata ja ennakoitavaa näkymää tulevaisuuteen, kertoo Ruskoaho.
Hyvinvointialueiden rahoitus on riittämätön
Hyvinvointialueista lähes kaikki haluaisivat vähentää kallista ostopalvelua ja vuokratyövoimaa. Hyvinvointialueet joutuvat kuntia useammin karsimaan myös palveluverkkoaan.
KT:n pääekonomistin Juho Ruskoahon mukaan vuokratyövoiman liiallinen käyttö uhkaa sote-uudistuksen taloudellisia ja palvelujen laatuun liittyviä tavoitteita.
– Vuokratyövoiman käytön vähentäminen vaatii vetoapua ministeriöltä, koska solmua ei voi muuten aukaista, Ruskoaho sanoo.
Kyselyyn vastaajien mukaan hyvinvointialueiden rahoitus oli riittämätön jo niiden aloittaessa. Väestön palvelutarpeet ja toiminnan kulut kasvavat nopeammin kuin rahoitus. Myös osaajapula ja henkilöstön tiukat kelpoisuusehdot vaikeuttavat hyvinvointialueilla palveluiden järjestämistä.
