Selvityksessä vertailtiin ostopalvelujen käyttöä Suomen 30 suurimmassa kaupungissa.
 
Yli kolmasosa kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä.
 
– Näin paljoa uusia työntekijöitä ei ole mahdollista palkata kuntasektorille, joten palvelut on tuotettava jatkossa yhä enemmän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, uskoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.
 
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Maarit Lindströmin mukaan kuntien yhä runsaampi palvelujen ostaminen vauhdittaa talouskasvua ja kehittää alueiden kilpailukykyä.
 
– Kasvupotentiaalia on kuitenkin vielä hyödyntämättä muun muassa terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, kiinteistöjen ylläpitopalveluissa ja ateriapalveluissa, Lindström lisää.
 
Yksityinen sektori (yritykset ja järjestöt) tuotti sosiaalipalveluista Suomessa vuonna 2009 jo lähes 30 prosenttia. Eniten kunnat hankkivat palvelukoti- ja asumispalveluita. Myös lastensuojelun laitos- ja perhehuolto hoidetaan pitkälti ostopalveluina.
 
Terveydenhuollossa ostopalvelutoiminta on edelleen vähäistä. Kunnat käyttivät ostopalveluihin terveydenhuollon menoistaan vain noin 4 prosenttia. Alhainen luku johtuu pitkälti siitä, että erikoissairaanhoitoa ei juuri hankita yksityiseltä sektorilta.
 
Sen sijaan perusterveydenhuoltoa ostetaan lisääntyvässä määrin ostopalveluina. Eniten perusterveydenhuoltoa suhteessa käyttökustannuksiin ostavat Kouvola (16 prosenttia) ja Turku (15 prosenttia).
 
Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille ostettuja lopputuotepalveluja. Näiden ostot yksityisiltä palveluntuottajilta kasvoivat 25 prosenttia vuosina 2007–2009. Samaan aikaan kuntien materiaaliostot kasvoivat vain 2 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat ostavat enemmän ulkoa ja tekevät omana työnä vähemmän. Jo lähes kolmannes (30 prosenttia) kuntien asiakaspalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta.
 
Yksityisten tavara- ja palveluostojen osuus käyttökustannuksista oli korkein Tampereella, Lappeenrannassa ja Porissa. Osuus oli pienin Vaasassa, Jyväskylässä ja Kajaanissa. Kajaanissa alhainen osuus johtuu Kainuun maakuntahallinnon omasta laajasta palvelutuotannosta.
 
Kiinteistöpalveluistaan kunnat ostavat yli 30 prosenttia. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Edelläkävijänä toimii Lahti, joka ostaa lähes kaikki kiinteistöpalvelut. Helsinki taas tuottaa pitkälti kiinteistöpalvelut itse.
 
Tietotekniikkapalveluissa ostopalvelut ovat kaksinkertaistuneet kolmessa vuodessa. Vuonna 2006 vain 13 prosenttia kunnista hoiti tietotekniikan ylläpidon ulkopuolisena työnä. Vuonna 2009 jo 28 prosenttia kunnista osti tietotekniikan ylläpidon yksityiseltä sektorilta.
 
(KL) 
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä