Kunnilla suuri rooli Itämeren suojelussa
Lahden Karistossa puro ja kosteikko viivyttävät ja puhdistavat asuinalueen hulevesiä. (Kuva: Eila Palojärvi, Lahden kaupunki)
Kunnilla on merkittävä rooli Itämeren suojelussa. Päästövähennystavoitteet Itämeren suojelemiseksi on laadittu valtiotasolle, käytännössä vähennykset toteutetaan paikallistasolla, kuten kunnissa. Näin todetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa.
– Vesiensuojelu on yhteiskunnallisesti kannattavaa. Ravinnepäästöjen vähentäminen parantaa vesistöjen ja Itämeren tilaa. Puhtaat vesistöt puolestaan lisäävät ihmisten hyvinvointia, kun virkistyskäyttömahdollisuudet lisääntyvät ja luonnon monimuotoisuus turvataan, ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta sanoo.
Helsingin kaupungin koordinoimassa CITYWATER-hankkeessa tarkasteltiin viiden Itämeren alueen kunnanvesiensuojelutoimenpiteitä kustannus-hyötyanalyysin avulla. Mukana olivat Helsinki, Lahti, Liepaja Latviasta, Pori ja Turku.
Tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa erilaisten vesiensuojelutoimien käytännön toteuttamisesta, niiden kustannuksista, hyödyistä ja vaikutuksista. Kuntatasolla tällaista tietoa tarvitaan päätöksenteossa esimerkiksi resurssijakoon liittyen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tapaustutkimuksen kohteina olivat Lahden Kariston uudelle asuinalueelle rakennettu hulevesikosteikko, investoinnit jätevedenpuhdistukseen Porin Luotsinmäen ja Latviassa sijaitsevan Liepajan jätevedenpuhdistamoilla, Helsingin Sataman investoinnit laivajätevesien vastaanottoon satamissa sekä Turun kaupungin omistamien joenvarsipeltojen suojavyöhykkeet.
Tutkimuksen mukaan jätevesiin liittyvät investoinnit toivat merkittäviä päästövähennyksiä, mutta myös luonnollisten menetelmien, kuten kosteikon ja suojavyöhykkeiden arvioitiin vähentävän ravinteita verrattain tehokkaasti. Lisäksi toimet toivat merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi energiansäästöjä puhdistamoinvestointien myötä.
CITYWATER- projekti toteutetaan Helsingin, Turun ja Tallinnan kaupunkien ja Tallinnan yliopiston yhteistyönä, ja se saa rahoitusta EU:n Life+ -ohjelmasta ja Ympäristöministeriöltä.
