Kunnille lisää tietoa TE-palveluiden järjestämiseen liittyvistä suuntaviivoista – "Tämä on valtavan iso muutos"
TE-palvelut kehittyvät jatkossa kuntien käsissä, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat.
Työ- ja elinkeinopalvelut ovat siirtymässä kuntien järjestettäväksi vuonna 2024.
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti ministerityöryhmän linjanneen, että työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä TE-palvelut järjestävässä kunnassa tai useammasta kunnasta koostuvalla yhteistoiminta-alueella.
TE-palveluiden siirtoa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022.
Hallitus tähtää siihen, että TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2024 aikana.
TE-palveluiden siirtoa kunnille on jo edistetty työllisyyden kuntakokeilulla, joka alkoi viime maaliskuussa. Noin kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi. Mukana on 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta.
Aiemmin oli ilmoitettu, että työllisyyden kuntakokeilut päättyvät kesäkuussa 2023.
Nyt ministerityöryhmä linjasi, että kuntakokeilulle säädetään jatko siihen asti, kunnes TE-palvelut siirtyvät pysyvästi kuntien järjestämisvastuulle.
Joko yksin tai muiden kuntien kanssa
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg ei yllättynyt ministerityöryhmän ilmoittamasta työvoimapohjan vähimmäisvaatimuksesta.
– Riittävän työvoimapohjan määrittelemisellä on luultavasti haluttu varmistaa, että TE-palveluiden järjestämiseksi on riittävän leveät hartiat, Erja Lindberg arvioi.
– Kuntaliiton mielestä olisi voitu edetä kokonaan vapaaehtoiselta pohjalta.
Jos kunta ei täytä yksin palveluiden järjestämisen kriteerejä, sen olisi muodostettava yhteistoiminta-alue toisen kunnan tai muiden kuntien kanssa.
Ministerityöryhmä linjasi, että yhteistoiminta-alueiden on oltava työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien on oltava maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.
Yhteistoimintaan velvoitetut kunnat voisivat itse päättää yhteistoiminnan muodosta kuntalaissa säädetyn mukaisesti. Esimerkiksi kuntayhtymä voisi vastata yhteistoiminnan tarpeeseen.
”Kuntapohjainen malli on toimivin malli”
Hallitus päätti viime keväänä jatkaa valmistelua TE-palveluiden siirtämiseksi kunnille.
Kyseessä on merkittävä uudistus, Erja Lindberg tietää.
– Tämä on valtavan iso muutos, johon liittyy myös rahoitusuudistus.
Lindberg näkee muutoksen tarpeellisena.
– Työ ja tekijä eivät kohtaa riittävän hyvin nykyisin. Työvoiman saatavuuteen liittyy paljon haasteita.
Lindberg näkee, että kunnilla on erinomaiset valmiudet vastata työelämän tarpeisiin TE-palveluiden järjestäjänä.
Kunnilla on kokemusta keskinäisestä ja alueellisesta yhteistyöstä sekä mahdollisuus tarjota monialaista palvelua työnhakijoille työllisyyden edistämiseksi.
Kuntaliitossakin on kuunneltu tarkkaan eri osapuolia ja sen pohjalta on nähty, että TE-palveluiden siirtäminen kunnille on loppujen lopuksi kaikkien etu, Lindberg vahvistaa.
– Kuntaedustajien ja kyselyihin vastanneiden kuntien antaman palautteen perusteella päädyttiin siihen, että toimivin malli TE-palveluiden järjestämiseksi on kuntapohjainen malli.
– Kunnilla on koko tarvittava ekosysteemi siihen. Ja kuntien järjestettävänä palvelut säilyvät paremmin lähipalveluina.
Lindberg näkee, että uudistus yhdistää toimivasti valtion ja kuntien resurssit avoimien työmarkkinoiden kehittämiseksi.
Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä tekee uusia linjauksia valmistelun edetessä.
Ministerityöryhmä totesi viime tiistain kokouksessaan, että TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntiin virkamieslain mukaisesti ja pääsääntöisesti voimassa olevilla tehtävänkuvilla.
Uudistus aiheuttaa aluehallintoon muutoksia. Siltä osin kuin TE-toimistojen palvelut eivät siirry kunnille, ne siirtyvät ELY-keskuksille tai ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle.
Siirtyvistä palveluista linjataan tarkemmin myöhemmin syksyllä, työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti keskiviikkona, että TE-palveluihin on tulossa lisää resursseja vuoden 2022 aikana. Hallituksen aiemmin päättämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli on lisäämässä TE-palveluiden resursseja 70 miljoonalla eurolla vuodessa.
Tämä merkitsee asiakaspalvelun vahvistamista yli 1 000 asiantuntijalla. Vuoden 2019 resursseihin verrattuna lisäys olisi noin 40 prosenttia.
