Kuva: Ville Miettinen
Keinoja tukea nuorten ammatillista koulutusta ja työllisyyttä etsitään myös muualla, ja hyviä esimerkkejä on saatu esimerkiksi Tanskassa.

– Hyviä elementtejä. Ehdotuksessa on tunnistettu alueiden erilaisuus. Pidin tervetulleena ajatuksena työllisyyskokeilun siirtymistä pysyvämpään malliin.

Näin kommentoi työministeri Tuula Haatainen, sd., Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa tekemää ehdotusta kuntien työllisyyden ratkaisumalliksi. Malli julkaistiin tiistaina Työllisyystiistai-tilaisuuden yhteydessä.

Kuntapohjaisessa työllisyyden ratkaisumallissa ehdotetaan, että työnantajien ja työnhakijoiden TE-palvelut siirretään kuntien järjestämisvastuulle. Palvelut järjestettäisiin asiakas- ja tarvelähtöisesti yhdenvertaisina. Työvoiman vapaata liikkuvuutta edistettäisiin koko Suomessa.

– Järjestämisvastuun siirto kunnille tulee toteuttaa monivuotisena prosessina vaiheittain, jossa myös TE-palveluiden sisällöllisellä uudistamisella sekä käynnistyvillä kuntakokeiluilla on tärkeä, pilotoiva rooli, esityksessä sanotaan.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Haatainen pitää mahdollisena, että työllisyydenhoidon kokeilua kohti pysyvämpää mallia viedään eteenpäin vaihe vaiheelta ja siten, että kaikki osapuolet ehtivät siihen mukaan.

– Vaihe kerrallaan eteneminen auttaa löytämään kaikille sopivia ratkaisuja, oppimaan mahdollisista virheistä ja vertaisoppimaan toisilta.

Haataisen mielestä on kuitenkin paljon asioita, joita kannattaa hoitaa valtakunnallisesti. Esimeriksi digitaalisten palveluiden kehittäminen on erityistä osaamista vaativa, ja työllisyydenhoidossa on palveluja, joissa voidaan hyödyntää valtakunnallisia hankintoja.

– Yhteistyötä on hyvä käydä läpi ja pohtia esimerkiksi valtionohjauksen mekanismia, jotta kaikille turvataan yhdenvertainen oikeusturva. Tätä kysymystä myös perustuslakivaliokunta tulee katsomaan.

Haatainen huomauttaa, että tulossa on joka tapauksessa isoja muutoksia, mutta kertarytinällä kaikkea ei voida tehdä ja kokeilla.

Sote mukaan työllisyydenhoitoon

Työllisyydenhoidossa tarvitaan saumatonta yhteistyötä myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

– Tästä on käyty keskusteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, ja tarve on tunnistettu myös sote-uudistuksessa. Tulevissa sote- tai hyvinvointikeskuksissa pitää olla tähän osaamista, Haatainen sanoo.

Huomiota on kiinnitettävä myös maahanmuuttajataustaisiin äiteihin, joilla olisi halu päästä työmarkkinoille mutta joilta puuttuu kielitaitoa.

Osatyökykyisten työllistymistä varten Haatainen on asettanut selvityshenkilön, jonka on määrä saada esityksensä valmiiksi tammikuussa.

– Tarkoitus on, että saisimme osatyökykyisiä varten valtakunnallisen tahon, joka auttaisi ihmistä, oli hän sitten työelämään haluava kehitysvammainen tai työkyvyttömyyseläkeläinen.

Myös palkkatukiuudistuksen tarkoitus on parantaa työllisyyttä. Hallitus ottaa ohjelmassaan huomioon myös elinikäisen oppimisen, sillä työpaikkoja häviää ja uusia syntyy uusille aloille. Työn ohessa opiskelu on yhä arkisempaa.

Haatainen huomauttaa, että osaamista nostaa myös toisen asteen oppivelvollisuus.

– Minua ärsyttää, kun julkiseen keskusteluun nostetaan jokin yksittäinen temppu, kuten eläkeputken poisto.

– Työllisyyspolitiikka vaatii laajaa otetta. Kunnissa on tähän osaamista, ja siihen saadaan TE-toimistoista apua. Tästä saadaan hyvä, kun tehdään yhdessä maltilla.

Haataisen mielestä on tärkeää, että koronakriisin aikaan pyritään pitämään huolta siitä, etteivät nykyiset työpaikat häviä.

– Mutta myös uutta tuotantoa ja toimintaa pitää saada aikaan. Tässäkin kunnilla on alueensa tuntevina iso rooli. Ja kunnat ovat tähän motivoituneita, sillä työpaikkojen mukana tulee lisää verotuloja.

Myös ministeriöt tiiviimpään yhteistyöhön

Työllisyystiistaissa puheenvuoron esitti myös työllisyysjohtaja Regina Saari Tampereelta. Hän huomautti, että lainsäädäntö on ollut kunnille hankala. Kunnilla ei ole ollut toimivaltaa käyttää kaikkia keinoja, joita niillä olisi.

– Olemme pyrkineet käyttämään lainsäädännön mahdollistamia keinoja. Mutta jotta pääsisimme eteenpäin, tarvitsemme lainsäädännöllisiä uudistuksia. Kuntakokeilussa niitä onkin.

Saari huomautti, että palvelurakenteen lisäksi myös palveluiden on uudistuttava. Niiden tulee olla monisektorisia.

Haatainen on tunnistanut sektoreiden siiloutumisen.

– Tässäpä meillä haaste, jota voidaan lähteä ennakkoluulottomasti ratkaisemaan. Päämäärä on kaikilla sama, toisin sanoen saada lisää työpaikkoja, osaamista oikeaan paikkaan ja apua vaikeasti työllistyviä varten.

Valtakunnan tasolla eri ministeriöiden välistä yhteistyötä on kehitettävä, jotta toimitaan saadaan parempaa vaikuttavuutta.

Maailmalla laajennetaan verkostoja

Tiistain tilaisuudessa kuultiin myös tutkijan terveiset. Selkeitä tuloksia työllisyydenhoidossa saadaan aikaan intensiivisellä, rajat ylittävällä työllä. Näin summasi tutkija Robert Arnkil esitellessään tuoreita työllisyyden hankkeita Australiassa, Britanniassa, Hollannissa ja Tanskassa.

– Päätrendi eri maissa on ollut verkoston laajentaminen, mikä on linjassa myös meillä alkavissa työllisyyden kuntakokeiluissa.

Australia on yksityistänyt työvoimapalvelunsa, mutta julkisella puolella on vahva rooli työllisyydenhoidon strategiassa, markkinasäännöissä, palvelutarvearviossa ja henkilökohtaisessa palvelussa etenkin haasteellisissa tapauksissa.

Myös Britanniassa palveluja on yksityistetty. Työllisyydenhoidossa on nykyään suuria toimijoita, joiden kanssa tehdään pitkiä sopimuksia.

– Suurten toimijoiden ja pitkien sopimusten avulla pyritään saamaan selkeyttä, kestävyyttä ja kykyä investoida innovaatioihin. Tämä on auttanut myös pääsemään eroon hajanaisuudesta ja loputtomasta kilpailuttamisesta.

Arnkil huomauttaa, että mallissa on myös ongelmia. Resurssit pidetään kireällä, minkä takia aikaa ei ole riittänyt vaikeimpien tilanteiden hoitamiseen.

Huomattava osa potentiaalisista paikallisista mahdollisuuksista on jäänyt toiminnasta vain heikolle kytkennälle.

Nuoret kasvualoja opiskelemaan

Hollannissa valtion työvoimapalveluja on supistettu, ja suurin osa palveluista hoidetaan alueellisten tai kaupunkiseutujen kautta. Valtion rooli on huolehtia ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavista.

Rotterdamissa tehdyssä hankkeessa pyrittiin auttamaan nuoria, jotka eivät työllisty ja valitse kasvualoja. Heissä oli koulupudokkuutta, heikkoa osallisuutta ja joukossa kymmeniä etnisiä ryhmiä.

Kaupungin hankkeessa pyrittiin houkuttelemaan ammatilliseen koulutukseen tulevia nuoria kasvualoille, kuten älykkääseen teollisuustuotantoon ja terveydenhuoltoon, ruokatuotantoon, energiaan, ympäristöön ja kyberturvallisuuteen.

Hankkeessa kumppanuudesta tehtiin laajaa, ja mukaan otettiin lähes 70 peruskoulun ala-astetta, 20 yläastetta ja 3 ammatillista oppilaitosta. Lisäksi mukana oli työnantajia, opettajia, oppilaiden vanhempia, paikallishallinto, palvelut ja tutkijoita.

Koulutuksesta valmistuville luvattiin työpaikka.

Neljä vuotta kestäneen hankkeen tulokset olivat niin hyvät, että toimintaa on jatkettu kumppanuutena.

Rakettitiedettä ei tarvita

Suomessa on jo jonkin aikaa seurattu erityisen tiiviisti Tanskan työllisyydenhoitoa. Arnkil esitteli tiistain tilaisuudessa projektia, jossa pyrittiin työllistämään vaikeasti työllistyviä nuoria.

Neljän vuoden seurannassa oli mukana 10 työvoimatoimistoa. Seurannassa selvitettiin, kuinka työvoimapalvelun laadusta voi tunnistaa tekijöitä, joilla työn tai koulutuksen aloittaminen ja saaminen lisääntyvät.

Nämä tekijät tunnistettiin, ja työvoimapalvelujen vaikuttavuus saatiin merkittävästi parannettua.

Arnkil huomauttaa, että mistään rakettitieteestä ei ole kyse. Selville saadut tekijät ovat tuttuja: arjenhallinta, läheistuki, osaaminen, työnhakutoiminta, työmarkkinatietämys, luottamus työllistymismahdollisuuksiin.

Toisessa hankkeessa saatiin hyviä tuloksia järjestämällä mentorointia sosiaalituen varassa eläville nuorille.

Mutta hyviä esimerkkejä maailmalla esitettäväksi löytyy myös Suomesta.

– Muualla huomiota on herättänyt Suomen Ohjaamo-toiminta, Arnkil totesi.

Kuntaliiton työllisyyden ratkaisumalli

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*