Kuntajohtajat ja valtuutetut antoivat kuntajohtamisen arvosanaksi 7 ½
Kuntajohtamisen kolme tärkeintä kehittämiskohdetta ovat markkinaohjauksen ja poliittisen ohjauksen tasapainottaminen, yhteistyö kunnan ja sen sidosryhmien välillä sekä henkilöstöpolitiikka.
Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teetättämästä tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 1 728 valtuutettua ja kuntajohtajaa toukokuussa 2013. He arvioivat oman kuntansa johtamisen tilaa.
Tärkeimmät haasteet ovat kuntatalouden kiristyminen, toimintaympäristön ja sen muutosten hallinta, sekä sosiaali- ja terveysalan kasvava palvelutarve.
Valtuutetut ja kuntajohtajat antoivat 7 ½ yleisarvosanaksi kunnan johtamisesta. Myönteisimpiä olivat kuntajohtajat (8+) ja kriittisimpiä valtuutetut (7+). Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat olivat välimaastossa (7 ½).
Myönteisimmin kunnan johtamisen tilan näki kunnalla töissä oleva, vähintään toisen kauden valtuutettu alle 6 000 asukkaan kunnasta. Kriittisin puolestaan oli alle 30-vuotias opiskelija ja ensimmäisen kauden valtuutettu yli 30 000 asukkaan kaupungista.
Alueellisesti parhaat yleisarvosanat kunnan johtamisesta annettiin Pohjanmaalla (8), Satakunnassa (8-), Pohjois-Savossa (8-) ja Keski-Pohjanmaalla (8-). Huonoimpana tilanne nähtiin Kymenlaaksossa (7), Uudellamaalla (7+), ja Keski-Suomessa (7+).
Fennica Consulting Oy lähetti internet-kyselyn toukokuussa 2013 yhteensä 8 328 valtuutetulle ja kuntajohtajalle. Vastausprosentti oli 21.
Kuntajohtamisen nykytila 2013 – maakunnittaiset tulokset
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
