Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suunnitelmallinen some-viestintä parantaa kuntajohtajan digitaalisen toiminnan läpinäkyvyyttä ja legitimiteettiä. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä on aktiivinen somessa.

Kuntajohtajien sosiaalisen median käyttö on irrallaan muusta kunnan viestinnästä eikä sen käyttöä koordinoida.

Kuntajohtajat hyödyntävät somea perinteisten viestintä- ja vuorovaikutustapojen lisänä, pitkälti yksisuuntaisena tiedonvälityskanavana.

Tiedot selviävät perjantaina väitelleen KM Anu Pruikkosen väitöstutkimuksesta. Sen  mukaan kuntajohtajia arveluttaa sosiaalisessa mediassa sen hallitsemattomuus, vaikka he muutoin suhtautuvat siihen myönteisesti.

Mainos



Sosiaalisen median hallitsemattomuutta ei voi kokonaan poistaa, sen kanssa on opittava toimimaan. Hallinnassa auttaa viestintäosaaminen, esimerkiksi perehtyminen virkamiehen somessa toimimista ohjaavaan lainsäädäntöön. Myös omia käyttötapoja kannattaa kehittää.

Pruikkosen mielestä osaamisen kehittäminen on ollut vaatimatonta.

Hallitsemattomuus näkyy esimerkiksi epäasiallisena puheena, maalitauluksi ottamisena ja verkkokeskusteluiden polarisoitumisena.

Hallitsemattomuus jarruttaa somen vuorovaikutteisuutta kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa.

Virkamiesmäisyys unohdettava

Väitöstutkimuksesta tehdyssä tiedotteessa todetaan, kuinka kuntajohtajalla on organisaatiossaan keskeinen rooli myönteisen some-kulttuurin edistämisessä.

Kuntalaisten osoittama kannustus voi toimia sysäyksenä johtajan sosiaalisen median käytölle.

– Erityisen tärkeää on, että johtaja kykenee käynnistämään ja ylläpitämään organisaationsa sisällä keskustelua somen roolista ja sen tavoitteista, Pruikkonen toteaa tiedotteessa.

Kuntajohtajat tiedostavat, että virkamiesmäinen viestintä ei sovellu someen. He korostavat oman, persoonallisen tyylin tärkeyttä, mutta samalla myös varovaisuutta.

Somessa roolit sekä organisaation sisäisen ja ulkoisen viestinnän raja tyypillisesti hämärtyvät. Vastuullinen some-viestintä edellyttää huolellisuutta ja monipuolisia viestintävalmiuksia.

– Huolimaton viestintä voi konkretisoitua erilaisina rooliristiriitoina, kuten esimerkiksi kuntajohtajan ja poliittisen johdon tai kuntajohtajan siviili- ja työelämän sekoittumisena.

Sosiaalisen median hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Johtajalla on hyvä olla henkilökohtainen some-strategia, jossa määritellään mihin some-kanaviin hän osallistuu, millaisilla rooleilla, tavoitteilla ja teemoilla toimii ja millä aikataululla.

Pruikkosen väitöstutkimuksessa Näennäisen helppoa? Sosiaalinen media kuntajohtamisessa (Lapin yliopisto) tarkastellaan, miten yksilölliset ominaisuudet, organisaatio ja toimintaympäristö vaikuttavat kuntajohtajien näkemyksiin sosiaalisen median hyödyntämisestä osana kuntajohtamista.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*