Kuntajohtajat tytäryhtiöiden johtamisesta: Osaamisen ajettava puoluekannan ohi kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksissa

Yli 90 % Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kuntajohtajista katsoo, että kuntien tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa monipuolinen osaaminen on tärkeämpää kuin poliittinen edustavuus.

 

Kyselyyn vastanneet kuntajohtajat pitävät tärkeimpänä, että kuntien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet olisivat perehtyneitä sekä johdettavan yhtiön toimialaan että liiketoiminnan periaatteisiin.

 

– Yhtiöiden hallitusten jäsenten kelpoisuudesta on käytävä avointa julkista keskustelua. Kuntalakia ollaan paraillaan uudistamassa, joten mahdolliset uudet säännökset koskien kuntakonsernien johtamista voidaan ottaa huomioon uudessa kuntalaissa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kuntajohtajapäivillä Espoossa torstaina.

 

– Ammatillinen osaaminen ja poliittinen edustavuus eivät kumminkaan ole automaattisesti toistensa vastakohtia, vaan on mietittävä miten oikea osaaminen löytyy eri puolueiden edustajista. Mikäli hallitusten jäsenillä ei ole mitään poliittista kytkentää, saattaa se merkitä johtamisen luottamuksen ja uskottavuuden menetystä.

 

Kuntajohtajien sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksiä kuntajohtamisen kehittämisestä kartoitettiin elokuun alussa toteutetussa kyselyssä. Kuntaliitto hyödyntää kyselyn tuloksia osallistuessaan kuntalain valmistelutyöhön. Tämä oli toinen Kuntaliiton toteuttama kysely, jonka avulla selvitettiin näkemyksiä kuntalain valmistelua varten.

 

Kyselyyn vastasi yhteensä 150 kuntajohtajaa sekä 311 valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. Suomessa on 320 kuntaa.

 

 

Kaksi kolmasosaa kuntajohtajista pitää tarpeellisena, että kuntajohtajasopimukset säädettäisiin uudessa kuntalaissa pakollisiksi.

 

– Kunnan johtaminen on moniulotteinen työ, joka hoituu parhaiten siten, että yhdessä sovitut odotukset, vastuut, velvollisuudet ja tavoitteet on sovittu. Kaikille osapuolille selkeät pelisäännöt parantavat työn tuloksellisuutta ja poliitikot voivat arvioida kuntajohtajan työtä sovittujen mittareiden avulla, arvioi Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva.

 

– Kuntalaissa voitaisiin määritellä vähimmäisvaatimukset, joista johtajasopimuksessa on sovittava. Näin kunnille jäisi myös paikallista liikkumavaraa, ehdottaa Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen.

 

Puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kokee, että myös kunnanhallituksen puheenjohtajan asemasta ja tehtävistä olisi hyvä säännellä kuntalaissa.

 

– Tämä kirkastaisi hallituksen puheenjohtajan roolia ja selkeyttäisi työnjakoa kuntajohtajan kanssa. Aseman ja tehtävien yleinen sääntely selventäisi poliittisen johtamisen asemaa ja roolia kunnassa, arvioi Majoinen.

 

 

Yhteensä 80 % vastanneista kuntajohtajista on sitä mieltä, että kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa oleva ei voi olla kunnanhallituksen puheenjohtaja.

 

– Myös lähes 80 % luottamushenkilöjohtajista on samaa mieltä kuntien työntekijöiden mahdollisuudesta toimia johtavassa luottamustoimessa. Tämä on vahva viesti siitä, että hallituksen puheenjohtajan vaalikelpoisuussäännöksiä olisi syytä arvioida uudelleen kuntalain valmistelun yhteydessä, analysoi Kaija Majoinen.

 

Kaksi kolmasosaa kuntajohtajista ei pidä tarpeellisena, että hallituksen puheenjohtajan toimi olisi osa- tai kokoaikainen luottamustoimi. Neljä viidestä kuntajohtajasta katsoo, ettei myöskään valtuuston puheenjohtajan tehtävän tarvitse olla osa- tai kokoaikaista työtä.

 

– Tässä on merkittävä ero valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksiin. Noin 60 % heistä pitää hallituksen puheenjohtajan osa- tai kokoaikaisuutta tarpeellisena, vertailee Kaija Majoinen kyselytuloksia.

 

Nykyisen käytännön mukaan luottamustoimet hoidetaan vapaa-ajalla, mutta kunta voi halutessaan ottaa käyttöön osa- tai kokoaikaisen hallituksen puheenjohtajan.

 

– Näin suuret näkemyserot kuvastavat poliittisen ja ammatillinen johtamisen yhdistämisen haasteita. Kunnallinen itsehallinto toteutuu vain hyvän poliittisen johtamisen avulla, kunnan toimintaympäristön haasteellisuus edellyttää myös ammatillista johtamista, arvioi Majoinen.

 

 

Yhteensä 86 % kyselyyn vastanneista kuntajohtajista työskentelee kotikunnassaan. Alle 40-vuotiaista kuntajohtajista löytyy enemmän johtajia jotka asuvat muussa kunnassa kuin siinä, jossa toimivat kunnan- tai kaupunginjohtajana. Mutta myös nuoremmista johtajista kolme neljäsosaa asuu kunnassa jossa työskentelevät.

 

– Tulos osoittaa, että monet kuntajohtajat kokevat hyvän johtamisen, luottamuksen ja kunnan markkinoinninkin näkökulmasta, että heidän rooliinsa kuuluu asua johtamassaan kunnassa. Kuntajohtajat haluavat elää samaa arkea kuntalaisten kanssa, toteaa Olavi Kaleva.